Mitä väliä on minun biojätteilläni kun joka päivä ilmaan nousee 100 000 lentokonetta?, sanoi eräs turhautunut ystäväni. Mielestäni tämä kuvaa tilannetta aika osuvasti.

Uskon, että moni tuntee ilmastoaiheesta ahdistusta, turhautuneisuutta ja huonoa omaatuntoa. Asia on niin laaja, että sen edessä tuntee itsensä väkisinkin mitättömäksi. Miksi minun pitäisi kun muutkaan eivät?

Saavutettuja etuja ja tuttuja rutiineja ei ole ihan helppo hyvästellä. Etenkään jos koko ilmastoaiheen kokee epäreiluksi. Onhan kuitenkin Kiina, joka saastuttaa kuin perkele. Mielummin ollaan hiljaa kuin ryhdytään toimiin.

Tämän lisäksi ympäristöasiat ovat moniulotteisia ja mutkikkaita. Harva meistä hahmottaa täydellisesti kokonaiskuvaa, en minä ainakaan. Tietoa ei ole tarpeeksi ja tutkimustuloksiakin tuntuu olevan jokaista sorttia. Millä on oikeasti vaikutusta, ja mikä on turhaa viilaamista? Mitä oikeasti kannattaa tehdä ja mitä ei?

Koko ekokeskustelua on leimannut pitkään negatiivisuus, ja se on mielestäni suuri harmi. Ei uskalleta ottaa kantaa tai kannustaa ekotekoihin, koska niitä epäekologisia tekojakin löytyy. Moni pelkää tulevansa leimatuksi tekopyhäksi. Myös minä.

Sitten tajusin, että paskat. Asia on tärkeämpi kuin nillittäjien kommentit. Jos minulla on asiaa, niin minähän puhun, vaikka välillä lennän ja shoppailenkin. Olen yksi niistä, jotka kokevat koko ilmastoaiheen monimutkaiseksi. Hämmennyn aika ajoin päästötutkimuksista enkä hahmota aina mitä kaikkea taustalla tapahtuu, mutta haluan olla mukana vaikuttamassa ja muuttumassa. Koska tämä maapallo ansaitsee sen.

 

 

Mielestäni se mitä ilmastokeskustelu ei kaipaa on syyttely tai arvostelu. Se harvemmin vie mihinkään pysyvään. Se mitä tarvitaan on kannustava ilmapiiri ja positiivinen, tavoitehakuinen yhteishenki. On ensiluokkaisen tärkeää ymmärtää, että teoillamme ihan oikeasti on merkitystä. Me kaikki ihan oikeasti voidaan vaikuttaa.

Ja sitten se Kiina. Tai Yhdysvallat, jonka presidentti vielä viime vuonna kiisti koko ilmastonmuutos termin aitouden. Kyse ei ole siitä kuka aiheuttaa eniten hiilidioksidipäästöjä, vaan kuka ryhtyy muutokseen päästöjen pysäyttämiseksi ja levittää sanomaa myös muualle. Muutoksen on lähdettävä Euroopasta. Meiltä löytyy tietoa ja työkaluja, on meidän tehtävä olla suunnannäyttäjiä. Nyt vaan tarvittaisiin rohkeaa päätöksentekoa ja selkeitä linjauksia.

HS julkaisi viime viikolla ilmastogallupin tulokset, joiden mukaan suomalaiset vaativat tiukkoja toimia ilmaston hyväksi, mutta niitä pitäisi tehdä jonkun muun. Gallupin mukaan keinoissa kannatusta saivat ne, jotka eivät osu niin paljon omalle kohdalle.

Ollaan valmiita muutoksiin, mutta emme halua luopua eduista, ellei ole pakko. Minusta tämä gallupin tulos oli avunhuuto päättäjille. Haluamme tehdä asioita ilmaston hyväksi ja olemme valmiita muutokseen, mutta emme hahmota kokonaiskuvaa. Kaipaamme yhteisiä pelisääntöjä ja asiantuntevia puolueettomia ratkaisuja.

 

 

Se, että jokainen meistä tekee ekologisia tekoja ja -valintoja arjessaan on hurjan tärkeää, mutta yksin se ei enää riitä. Keskustelun pitää nyt siirtyä rakennetasolle, tarvitaan lainsäädäntö taustalle. Siksi lähdin mukaan tukemaan kansalaisten käynnistämää kampanjaa nimeltä Ilmastoveivi2019 (nerokas nimi, eikö!).

Kyseessä on yksittäisten kansalaisten käynnistämä kampanja, joka yhdistää suomalaiset iästä, taustasta ja elämäntilanteesta riippumatta toimimaan yhdessä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Kampanjan tähtäimessä on, että kansan tuella Suomi käyttää hyväksi EU-puheenjohtajakautensa (7-12/2019) mahdollisuudet ja ajaa tiukasti ilmaston lämpenemisen rajaamista 1,5 asteeseen.

Tämän tavoitteen saavuttamiseksi Ilmastoveivi2019 tavoittelee 500 000 allekirjoitusta vetoomukselle, joka luovutetaan Suomen uudelle pääministerille keväällä 2019.

Tule sinäkin mukaan <3 Allekirjoita Ilmastoveivi2019 -vetoomus TÄÄLLÄ.

 

 

Millaisia ajatuksia päästövähennykset teissä herättää?

Nostin ekologisuuden yhdeksi blogini pääteemoista vuodelle 2019. Nyt kysynkin, millaisia postauksia sinä toivoisit minulta aiheesta? 🙂

 

 

Lue myös:

Ekologisuushaaste – askel kerrallaan

Kun matkustaminen ei tunnu enää niin vapauttavalta – ajatuksia lentopäästöistä

 

 

xx Sara

 

DSC_1218-2.jpg

 

Alkuun haluan sanoa teille kiitos. Kiitos jokaiselle, joka luitte, kommentoitte, herätitte keskustelua, puhuitte asiasta ystävienne kanssa tai pysähdyitte miettimään lentopäästö-kirjoitusta. Minun tai jonkun muun asiaan kantaa ottaneen.

Minulla kesti pitkään ennen kuin oivalsin, ettei työskenteleminen ketjuliikkeiden ja matkanjärjestäjien kanssa tarkoita ettenkö voisi muuttaa käyttäytymistapojani ekologisempaan suuntaan. Tähän mennessä olen kokenut, etten voi/minulla ei ole oikeutta edes puhua ekologisuudesta. Minut tuomitaan monesti tekopyhäksi jos puhun kasvissyönnistäni tai kierrättämisestä, samaan aikaan kun kuitenkin matkustan ja pukeudun ketjuliikkeiden vaatteisiin

Se klassinen “söin jo suklaapatukan, ihan sama vaikka vedän tältä istumalta nyt pitsan, jäätelölitran ja limua – peli on menetetty”.

Peli ei ole menetetty.

Koen, että tässä onkin se iso ongelmakohta koko ekologisuuskysymyksessä. Vertasin podcastissamme säästämistä laihduttamiseen. Ja teen saman myös ekologisuuden kanssa. 

Kestävät muutokset harvemmin tapahtuvat yhdessä yössä, tai viikossa. Jos ahnehtii, se yleensä kostautuu. Tavoitteeseen pääsemistä helpottaa suunnattomasti, jos arki maistuu edelleen mielekkäältä. Olipa tavoitteenasi sitten säästäminen, kunnon kohottaminen tai päästöjen vähentäminen.

On niitä inspiroivia ihmisiä, jotka elävät nollahukalla, ja ajattelevat ihan kaiken ekologisuuden kautta, mutta kaikkien ei tarvitse sellaisia välttämättä olla. Ekologisia valintoja voi tosiaankin tehdä melkeimpä ihan joka asiassa, mutta liikaa ei välttämättä kannata ahmia kerrallaan. Oma mielipiteeni on, että pysyvämpiin tuloksiin päästään kun uusia tapoja omaksutaan tapa kerrallaan.

 

DSC_1367.jpg

DSC_1133.jpg

 

Ekologisuudesta tuttavapiirissäni keskustellessani ja heitä hieman aiheesta haastatellessani huomasin, että suurin osa on selvästi huolestunut ilmastonmuutoksesta. Ekologisuusasiaa leimaa monen kohdalla huono omaatunto ja häpeä. Osa puhui ekologisuuskeskustelun painostavan ilmapiirin ja syyttävän sävyn aiheuttavan vain hallaa. Jotkut ajattelevat, ettei omilla teoilla ole merkitystä, koska maapallolta löytyy suurempiakin luonnontuhoajia. Muutama taas kertoi siitä, ettei oikein tiedä, onko omilla teoilla paljoakaan vaikutusta hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen.

Ensimmäinen askel on tiedostaa eri vaihtoehdot ja käydä samalla läpi omaa päästökäyttäytymistään. Mitä hyvää teet jo nyt? Missä asioissa voisit parantaa? Millaisia muutoksia voisit tehdä arjessasi? 

Päästöjen vähentämiseen liittyviä artikkeleita on julkaistu ties kuinka paljon ja paljon puhutaan konkreettisista ekologisemmista valinnoista, mutta harvoin törmää taulukkoihin, joissa nämä valinnat olisi pisteytetty. Kaikki päästöjä vähentävä toiminta on aina kotiinpäin, mutta millainen on tehokkainta? 

Miten vähennän päästöjä niin, että sillä on oikeasti vaikutusta? -artikkeli on yksi niistä, jotka ovat toimineet minulle isona inspiraationa. Krista Jaatisen laatimasta taulukosta löytää konkrettisia vinkkejä sekä niiden vaikutuksia ympäristön säästämiseen.

 

DSC_4262-3.jpg

DSC_0780.jpg

 

Olen pyöritellyt ekologisuusasiaa mielessäni jo pitkään ja samalla miettinyt miten voisin tuoda sitä enemmän blogiini. Kaipaisin päästökeskusteluun syyttelyn ja pätemisen sijasta inspiroivaa ilmapiiriä ja positiivista otetta.

Ja sitten välähti.

Meillä on TFW-salilla käytössä Choose One, Lose One -haaste. Joka kuun alussa toteutettavan haasteen ideana on haalia omaan arkeen hyviä tapoja ja päästä eroon huonoista tavoista. Kun hyvän tavan ottaa käyttöön kerran kuussa ja päästää huonosta tavasta irti, on vuodessa kasassa 12 hyvää tapaa ja 12 huonoa tapaa vähemmän. Hyviä haasteita ovat olleet esim kävelen rappuset hissin sijaan, juon arkisin vettä ruokajuomana, käyn nukkumaan viimeistään klo 23 jne.

Tänä vuonna päätin keskittää haasteeni ympäristöön. Päätin, että tämän vuoden (ja ehkä seuraavatkin vuodet) tekisin hyviä tekoja ympäristölle.

Ja miksi ihmeessä pitäisin listani vain omassa tiedossani, miksen jakaisi sitä täällä ja haastaisi teidätkin mukaan?

 

 

EKOLOGISUUSHAASTE

 

 

Tammikuu 2018

Aloitin maksamaan lentojen kompensaatiomaksuja.

Helmikuu 2018

Duunikalenteri ekologisemmaksi. Raivasin kalenterista “turhat lennot”. Peruin puolelta vuodelta neljä työmatkaa/pr-matkaa, joihin kaikkiin liittyi lentämistä ja päätin alkaa harkitsemaan työmatkalentämistäni entistä tarkemmin. 

Maaliskuu 2018

Vaihdoin sähkösopimukseni ekosähköön.

Huhtikuu 2018

En osta enää muovikasseja kaupasta, vaan kannan mukanani kangaskassia. Jos on pakko ostaa kassi, ostan paperikassin.

Toukokuu 2018 

Alan kierrättämään muoveja. Kierrätetään jo pahvit, bio, metalli ja lasi, mutta muovinkieräystä meidän taloyhtiössä ei (vielä!) ole. Kaupungin muovinkierrätyspiste sijaitsee kuitenkin aika lähellä salia, johon ne on kohtalaisen iisiä dropata pari kertaa viikossa!

 

DSC_8760.jpg

 

Noh, miten on? Lähdettekö mukaan haasteeseen? 🙂

 

xx Sara

*Kaupallinen yhteistyö: Siipikarjaliitto

Kananmunien suurkuluttaja ilmoittautuu. Vedin niitä hillittömiä määriä jo skidinä (etenkin isovanhelmmillani vieraillessa), vaikka ravintosisältöä tuolloin rankasti arvosteltiinkin. Vaari oli nimittäin sitä mieltä, että kananmunia saa syödä niin paljon kuin napa vaan vetää. Vaari oli aivan oikeassa.

100g kananmunaa = 12,5g proteiinia. Kiistämättä siis yksi ruoka-aineiden kuninkaista, etenkin luomuna.

DSC_3111-2.jpg

 

Avokado kananmunat

  • 2 avocadoa
  • 4 luomumunaa
  • ruohosipulia
  • suolaa
  • pippuria

Halkaise avokadot ja kaiva kiven jättämää kuoppaa vielä pari lusikallista. Asettele avokadot paistoastiaan. Riko kullekin yksi kananmuna ja paista uunissa 225c 15-20min. Mausta ruohosipulilla, suolalla ja pippurilla.

 

DSC_3100-2.jpg

 

Mitä on luomu?

Puhutaan luomusta, mutta mitä se ylipäätään tarkoittaa? Päädyttiin pari viikkoa takaperin keskustelemaan aiheesta ja jouduin myöntämään, että vaikka luomutuotteita paljon ostankin, en ihan rehellisesti edes kunnolla tiedä mitä luomu tarkoittaa. Miten luomu eli luonnonmukainen tuotanto siis eroaa tavallisesta tuotannosta? 

Luomutuotannossa tavoitellaan tosiaan korkealaatuisten tuotteiden ja elintarvikkeiden tuottamista, jota EU:n luomuvalvonta seuraa. Eläinten hyvinvointi sekä niiden lajinmukaiset käyttäytymistarpeet pyritään ottamaan huomioon muun muassa ruokinnassa ja tuotantoympäristössä valinnassa. Tuotteiden valmistusmenetelmät eivät saa olla haitallisia ympäristölle, ihmisille eikä eläimille (lista kielletyistä kemikaaleista)Luomutuotannossa ei siis käytetä lisäaineita eikä geenimuunneltuja raaka-aineita. 

 

Miten luomukanalat eroavat taviksista?

Turvallisen tuotantoympäristön ja monipuolisen ruokinnan lisäksi luomukanaloiden kanoilla olot on paremmat: liikkumatilaa on enemmän niin sisällä kuin ulkonakin. Kun kana voi hyvin, myös muna voi hyvin. Luomumunat ihan oikeasti maistuvat paremmilta ja keltuainen on todistetusti kirkkaamman värinen. Puhtaita luomumunia voi myös huoletta syödä raakanakin!

 

DSC_3093.jpg

 

Omeletti

  • 4 luomumunaa
  • kourallinen kirsikkatomaatteja
  • kevätsipulia
  • muutama oliivi
  • suolaa
  • pippuria
  • parmesaania
  • rucolaa

Pilko kevätsipuli, kirsikkatomaatit, paprika ja oliivi. Paista niitä hetki pannulla. Riko kananmunat astiaan, sekoita haarukalla ja mausta suolalla + pippurilla. Kaada kananmunaseos myös pannulle ja paista pienellä lämmöllä kypsäksi. Varo ylikypsentämistä! Taita kaksinkerroin, raasta päälle parmesaania ja tarjoile rucolan kanssa.

 

DSC_3061.jpg

 

xx Sara