Istun asuntoautomme etupenkillä. Koko muu porukka nukkuu, mutta minua ei vielä väsytä. Kello on sata. Meidän päivärytmi on ylösalaisin (omani ilmeisesti vielä enemmänkin sekaisin), illat on niin kauniita ettei nukkumaan malta millään mennä ennen kahta. Valvotaan myöhään ja nukutaan pitkään, toimii se näinkin.

Aurinko nousee ihan kohta, vaikkei laskusta ole kauaakaan. Se onkin parasta täällä. Valoa riittää ja vaeltamaan voi lähteä vaikka keskellä yötä jos siltä tuntuu. Ja monesti siltä tuntuu.

Parkkeerattiin tänään auto rannan laidalle. Istuttiin iltanuotion äärellä valkoisella rannalla vaahtokarkkeja paistellen ja pastellitaivasta ihastellen. Lofootit on uskomaton, täällä on kaikkea. Hiekkarannat kuin Thaimaan postikorttikuvasta ja vuoristomaisemat kuin Alpeilta. Välillä tuntuu kuin ajettaisiin Irlannin maaseudulla. Tänään nähtiin rannalla lampaita, hevosia ja delfiinejä. Ja surffareita.

Vitsit mä oon onnellinen täällä!

 

  

 

 

xx Sara