Tunnustuksia: 9 x outo tapa

D8X_0294.jpg

 

Palloteltiin pari viikkoa sitten podcast-aiheita. Ehdotin josko jokainen kertoisi omista oudoista tavoistaan. Sain vastaukseksi, että ihan hyvä idea, mutta jaksosta tulisi kovin lyhyt, koska sellaisia ei kuulemma oikein löydy. 

Itsehän en voinut tätä ihan täysin allekirjoittaa. Meikäläiseltähän outoja tapoja löytyy nimittäin suunnilleen kirjaksi asti 😀 Tässä niistä muutamia.

 

9 x OUTO TAPA

 

1. Kun luen oikeastaan minkä tahansa kaunokirjallisuuden lajeja, on minulla kummallinen tapa sijoittaa kirjan tapahtumat lapsuuteni asuinseuduille Lahden Jalkarantaan. Parasta, että tajusin tämän vasta viime viikolla. Esimerkiksi Kepler-kirjojen murhia on tapahtunut Jalkarannan ala-asteen parkkipaikalla ja samoin muuten Kiikunkärjen uimarannalla. 

2. Minulla on tapana pidättää  hengitystä kun avaan läppärini. Henkeä saa vetää vasta kun työpöytä siintää edessä ja kirjautuminen koneelle on onnistunut.

3. Liitutaulun raapiminen kynsillä ei minua juuri hetkauta. Sen sijaan saan kylmiä väreitä jos joku puhuu paperi suussa. Ei tavallinen kirjoituspaperi vaan esim talouspaperi tai nenäliina. Puhuminen niin, että paperin osuminen hampaisiin ällöttää. Mikä ihmeen juttu tämäkin on 😀

 

D8X_0213-2.jpg

D8X_0265-3.jpg

 

4. En ikinä suostu tyhjentämään koko kahvipannua kahvikuppiini, vaikka pannun viimeinen liru sinne erinomaisen hyvin mahtuisikin. Aina pitää jostain syystä jättää pieni tilkka kahvipannuun.

5. Luen sanoma- ja aikakauslehdet aina väärinpäin: aloitan takasivulta ja etenen etusivulle. Aina sama.

6. Kun ajetaan motaria (huom. minä en aja) saatan ajatuksissani alkaa räpyttelemään silmiäni valotolppien välissä. Kyseessä on itse kehittelemäni peli. Jokainen silmänräpäys on “auton parkkeeraus” ja tarkoitukseni on saada mahdollisimman monta autoa parkkeerattua pientareelle, valotolppia väistellen. Hahhaha miten urpolta tämä ääneen sanottuna kuulostaakaan. 

7. Saan kiksejä siitä kun käytän matkantekoon mahdollisimman vähän aikaa. Siksi lähden yleensä viime tingassa ja harppailen hiki otsalla ympäri kaupunkia.

8. Kun lähden  esim viikonloppureissuun, minulla on tapana pakata shampoot, hiuslakat, kasvoöljyt, kuivashampoot ym muovikassiin. Yleensä vielä tuplamuovikassiin. Vaikka kotona on ties kuinka monta eri kokoista meikkipussia, valitsen aina mieluiten mukaani “Alepa-meikkipussiin”. Tilava ja eristävä 😀

9. Soittaessani tuntemattomille ihmisille (esim tänään huoltoyhtiöön) aloitan puhelun aina sanoin: “Vannisen Sara tässä moi, no sellasta asiaa lähdin soittelemaan….”. Aina sama, en osaa aloittaa muulla tavalla?!?

 

D8X_0295-3.jpg

pictures: Kaisa Turunen // edit by me

 

 

Weekday jeans

Zalando/Unisa shoes

Gucci bag

Ellos scarf

knit borrowed from Kaisa

 

 

xx Sara

Tags:
,
25 Comments
  • Elisa Lepistö
    Posted at 12:53h, 05 October

    Sä oot kyl hämmentävä tyyppi 😀 <3  ja ööö huom. sä alotat kaikki puhelut myös mulle noin! 😀 mikä on tosi outoa!!!!

    • saratickle
      Posted at 06:37h, 06 October

      HAHAHHAHA!!!

  • Hakkarainen
    Posted at 13:37h, 05 October

    Samaistumisvyöry. Leikin itsekin valotolppapelejä, mutta räpsyttelyn sijaan liikutan päätäni sivulta toiselle ja väistelen niitä metrien päässä vilahtavia pylväitä. Jos tuo What is love -tyylinen pään nytkiminen on liian häröä, korvaan sen esimerkiksi kapellimestarimaisella etusormen heiluttamisella. Ja tuo puhelufraasi on lähes täsmälleen sama täällä suunnassa: “Hakkaraisen Sanni tässä terrrve (pitkä r on erityisen tärkeä). Soittelin semmosella asialla, että…” Joudun toimittajan hommissa soittelemaan haastateltaville tuon tuosta, jolloin samassa huoneessa olevat kuulevat tuon rimpsun raivostuttavan monta kertaa. Jos koetan sanoa jotakin muuta, heittäydyn änkyttäväksi hermokasaksi.
    https://aatenarikka.blogspot.com/

    • saratickle
      Posted at 06:38h, 06 October

      hahhah nauran ääneen täällä, aivan parasta! Kapellimestarin sormelle erityispeukku!!

  • elinaaaa
    Posted at 14:32h, 05 October

    hei täällä toinen Vannisen Sara ! Tosin siis omalla nimellä vaan, mutta muoto on sama 😀 Monta kertaa saanu luurit korvalle ku joku luulee mua puhelinmyyjäksi

    • saratickle
      Posted at 06:39h, 06 October

      :DD Selkeä linkki kyllä puhelinmyyjien aloituslaineihin. Ehkä tää mun tyyli onkin peräisin sieltä 3kk puhelinmyyjäuraltani!

  • www.office.com/setup
    Posted at 16:51h, 05 October

    I am having a look ahead in your subsequent submit, I will try to get the cling of it! You really make it appear really easy together with your presentation however I in finding this matter to be really one thing which I feel I might by no means understand. It kind of feels too complicated and very vast for me.

  • Koukai
    Posted at 16:59h, 05 October

    Minäpä luin kerran kirjaa, jonka tapahtumat sijoitin lapsuuteni ydinmaisemaan lapsuuskotini pihan lähistölle. Yhtäkkiä kirjassa mainittiin yksi paikannimi, ja tajusin, että tapahtumat tosiaan tapahtuivat juuri siinä ydinmaisemassani. Olipa aika hassua!
    Lapsena sanomalehdissä kiinnosti sarjakuvat, ne olivat lehden takaosassa, minäkin luin kymmenet vuodet lehden takaa alkuun – kunnes pari vuotta sitten huomasin, etten tee niin. Missä välissä olin vanhentunut?
    Minä katselen julkisissa mainostekstejä yms. ja katson meneekö tasan jos jakaa kirjaimet kolmen ryhmiin. Välilyönnit saa laskea tai olla laskematta.

    • saratickle
      Posted at 06:45h, 06 October

      Kylmät väreet tosta ekasta, huh!

      Ja toi on muuten hyvä pointti. Lapsena aloitin aina sarjiksista, sen on pakko tulla sieltä! 

      Mainio tapa tuo mainostekstien jakamnen, pitääkin kokeilla 😀

  • Vierailija
    Posted at 19:17h, 05 October

    Lähinnä mietityttää että kuka tunkee talouspaperia suuhun, saatikka puhuu paperi suussa? 😀

    • saratickle
      Posted at 06:43h, 06 October

      Se on äärimmäisen hyvä kysymys, mutta silti yllättävän usein oon näitä tilanteita todistamassa kun joku puhuu paperi suussa 😀 Esim jos tulee verta suusta (oikeastaan ainoastaan sillon, ha).

  • S---
    Posted at 20:19h, 05 October

    Ahahhaaaa mäki sijoitan tapahtumia jalkarantaan ja myös hyvin usein mun unet tapahtuu siellä !!! ja mun täytyy usein valotolpan kohalla kipristää varpaita. joskus pitää seurata molempien tienlaitojen tolppia. t. toinen jalkarannasta kotoisin oleva outo :DD

    • saratickle
      Posted at 06:40h, 06 October

      Eikä!! hahhah!! Kipristely toimii myös! 😀

  • Anniinaa___
    Posted at 07:49h, 06 October

    Mua puhutteli tuo “paperi hampaissa ällöttää”, kun mua puolestaan etoo ajatus siitä, että joku puree metallista haarukkaa. Hyi.
    Ja tuo puhelun aloitus, haha, tulee jotenkin mieleen lankapuhelinaika lapsuudesta, kun aina piti kertoa nimi, että kuka soittaa 😀

    • saratickle
      Posted at 08:45h, 06 October

      Haha! Toi on muuten niin perus lankapuhelun aloitus!!

  • Hemppe
    Posted at 09:17h, 06 October

    Numero 5: meidän isä on aina tehnyt noin myös! Lukee Turun Sanomat väärinpäin, muistan joskus ihmetelleeni tätä mut kuulemma toimiva tapa. 😀 Jasiis mä samaistun ite tohon numeroon 9, en vaan osaa alottaa puhelua muulla tavalla vaikka se vähän pöljältä ehkä kuulostaakin! 😀 😀

    • saratickle
      Posted at 12:40h, 07 October

      hahhhah mahtavaa! Paras puhelun aloitus!

  • Vierailija
    Posted at 15:54h, 06 October

    Samaistun tohon 3. kohtaan niin paljon. Mulla vielä pahempi on paperin (siis talous- yms. paperin) repimisestä tuleva “tunne”. Tekee pahaa jos esimerkiksi käsipaperiteline on liian täynnä ja käsipaperi repeää kun otan sitä telineestä.

    • saratickle
      Posted at 12:42h, 07 October

      😀 eikä! En ole KOSKAAN tavannut kaltaistani tämän asian osalta. Yläfemmat! Ja kyllä, siis toi paperin repiminen on myös paha, ahadistaa pelkkä mielikuva!

  • #lahest
    Posted at 01:06h, 07 October

    Ootsä #lahest?
    En tiennytkään.
    Murhakirjojen ja Lahden assosiaation voi hyvin kuvitella. Lahti on/oli Suomen Chicago ja Jalkaranta ihan ghettoa.
    Mun vanhemmat asuvat siellä nyt, ne on aika kovia ganstoja, vaikka ikä alkaakin painaa. Thuglife.

    • saratickle
      Posted at 12:43h, 07 October

      hah totta, niillä on kyllä yhteys. Jalkarantaa en nyt ehkä kyllä ihan ghettoksi kutsuisi 😀

  • Karoliiiiiiiiina
    Posted at 18:49h, 07 October

    Haaaa mä kanssa pelailen valotolppien tai muiden tolppien kanssa, jos istun autossa jonkun toisen kyydissä. Tai käy siihen myös esim tiehen piirretyt viivat!
    Ja se joka mainitsi laskevansa sanojen kirjaimia kolmen sarjoissa ei ole ainoa, mä teen sitä kanssa! Mä oon aina luullut olevani yksin sen kanssa.

  • LindaTee
    Posted at 20:15h, 07 October

    Mun ehkä oudoin tapa on se, että en voi mennä nukkumaan petaamattomaan sänkyyn. Jos aamulla on kiireessä jäänyt sänky petaamatta ja illalla vasta nukkumaan mennessä tajuan tämän emämogan, niin mun on pakko pedata se sänky Mikään ei oo kamalampaa, kuin ryppyiset lakanat ja peitto, joka ei ole kunnolla pussilakanassa. Päiväpeiton saatan skipata, mutta peitot pitää olla ojennuksessa

  • venlakatriinas
    Posted at 05:31h, 08 October

    Pakko sanoa, et oon aina luullut olevani ainoa joka tekee tuota valotolppien välissä silmien räpsyttelyä juurikin tuolla ajatuksella! Ihan hassuja ja turhia juttuja mut toikin vaan tulee niin automaattisesti, vaikka kuinka sitä vastaan yritänkin taistella.. 😀

  • Vierailija
    Posted at 21:03h, 10 October

    Eikä! Mä oon lopettanut ja unohtanu melkein valotolppien yli hyppelyn mutta nyt inspiroituneena aloitan taas 😀 nimenomaan pitää hypätä. Just joku aika sitten kaihoisasti kattelin autossa niitä tolppia..
    Paperi+hampaat on hämärä mutta ymmärrettävä. Pahin oli se teemainos, tyyliin mustikkamuffinsin makuinen tee, jossa haukattiin palasia siitä teeKUPISTA :((( kamalaa. Mut ihana postaus!