Kuuden päivän hissilippu laskutakin taskussa ja hymy korvissa. Miten mahtavaa olla pitkän tauon jälkeen Alpeilla!

Kuinkahan monta kertaa olen kehottanut matkaseuruettani pysähtymään ja katsomaan alhaalla leijuvia pilviä, lumisia puita, utuista metsää tai kontrastista laaksomaisemaa…. Kyllästymiseen asti, voin kertoa! En vain saa tarpeekseni tästä maisemasta. En vaikka suurimmaksi osaksi taivaalta onkin satanut rakeita tai räntää 😀

Pitkiä rinteitä on ollut ikävä. Miten mieletöntä vaan rullailla alas kilometritolkulla ja välillä pysähtyä rinteen laitaan ihastelemaan laaksonäkymää (= huilaamaan reisiä).

Minä nautin!

 

 

   

 

Peak Perfromance ski clothes

POC helmet & goggles

 

xx Sara

 

 

Kuvien mukaan istun lähikahvilassani hörppimässä maitokahvia, mutta todellisuudessa löhöilen alppimajamme olohuoneessa tupla villasukat jalassa ja kuuntelen José Gonzálesia jo toista päivää putkeen.

Morzinen laakso on taianomainen. Koristeltuja ikkunanpieliä, kotoisia ravintoloita ja vaikuttava vuoristomaisema. Lumihiutaleita leijuu tasaiseen tahtiin taivaalta. Puut ja mökkien katot ovat kauttaaltaan lumessa.

Muut lähtivät aamulla rinteeseen, mutta minä jäin tänne kämpille odottamaan matkalaukkuni toimitusta. Laukkuni hävisi lennolla, ekaa kertaa ikinä. Ja vaikka millaisia pikavaihtoja ja myöhästyneitä kentälle saapumisia on elämän aikana koettu, niin tämä tapahtui tietenkin ihan tavallisella suoralla lennolla. Ja harmikseni vieläpä laskureissulla, eikä esimerkiksi rantalomalla, jolloin jäisin kaipaamaan korkeintaan hellemekkoa ja uikkareita.

 

 

Tajusin tässä, että aika avuton on muuten ihminen talvisessa alppimaisemassa ilman ulkoilu- tai laskuvarusteitaan. Lentoyhtiön korvausrajat eivät riitä mitenkään uusien kamojen hankkimiseen, etenkään tällaisessa pienessä alppikylässä, jossa urheilukauppojen hinnat ovat pilvissä. Pitikin lähteä lennolle pelkissä joogatrikoissa 😀

Laskettelukohteissa pitäisi olla sellainen palvelu, jossa kadonneiden matkalaukkujen omistajat saisivat pientä korvausta vastaan vuokrata koko setit aina kerrastoista laskusukkiin, laskulaseista hanskoihin ja buffi-huiveista pipoihin. Sitä odotellessa.

Laukku oli onneksi löytynyt tänä aamuna, mutta sen toimittamisessa Sveitsistä tänne Ranskan puolelle on ilmeisesti ongelmia. Löytäisipä se jo pian perille <3

 

 kuvat: Kaisa Turunen

 

xx Sara

 

Tags:


*Kaupallinen yhteistyö: Vaasan Kaura-tattari

 

Jos saisin päättää yhden asian mitä söisin loppuelämäni, olisi se todennäköisesti leipä. Ra-kas-tan leipää ja voisin syödä sitä joka ikisellä ateriallani, mutta vatsani ei ole kanssani ihan samoilla linjoilla.

Olen blogissakin joskus höpötellyt herkästä suolistostani, joka kurissa pysyäkseen vaatii säännöllistä ruokailua, sopivia annoskokoja ja tiettyjen ruokien/ruoka-aineiden äärimmäisen vähäistä käyttöä. Vatsani turpoaa helposti mm. vehnästä, sokerista, maitotuotteista ja liian raa’asta ruokavaliosta. Ruisleipäkin ikävä kyllä kuuluu tähän joukkoon, etenkin tuore sellainen.

Voitte siis kuvitella miten fiiliksissä olen joka kerta kun markkinoille tipahtaa uusi terveellinen ja vatsaa hellivä leipävaihtoehto. On sanomattakin selvää, että minä herkkävatsaisena leipäfanina todellakin testaan sen.

 

 

Vaasan Kaura-tattarileipä on leivottu ilman vehnää. Siinä on käytetty ainoastaan kauraa, hirssiä ja tattaria. Luettuani leivästä useammasta lähteestä, päätin minäkin etsiä tämän pussin käsiini lähikaupan leipähyllystä (oli muuten enää yksi pussi jäljellä!).

“Ilman vehnää leivottu leipä ei ole koskaan maistunut näin hyvältä”, kuuluu Kaura-tattarileivän mainoslause. Ja täytyy kyllä sanoa, että myös minä allekirjoitan tämän väittämän. Hitsi miten herkullista tämä kovaan hypeen noussut leipä onkaan! Kehuja sateli ensipuraisun jälkeen myös meidän talouden toiselta asukilta. Ihan mahtavaa!

Kaura-tattarileivässä on 70% täysjyväkauraa leivän viljasta ja se sisältää runsaasti kuitua (7,8%). Terveellinen kaura-tattarileipä on erinomainen välipala ja toimii hyvin myös aterian kyljessä.

 

kuvat: Janni Ehari

 

Hyvä olo lähtee sisältä päin, siksi ruokavaliostani yleensä suhteellisen tarkka olenkin. Lempeällä vatsalla ja virkeällä mielellä kaikki on vaan niin paljon helpompaa ja mielekkäämpää.

Minulla on viime aikoina ollut tapana aloittaa päiväni lyhyellä joogalla tai venyttelyllä. Tämä lempeä viiden minuutin herättelyrutiini jättää kehoon ryhdikkään ja kevyen olon. Aamiaisleivästäkin osaa nauttia vielä himpun verran enemmän 🙂 Suosittelen!

 

 

ARVONTA: Kerro miten sinä tyypillisesti syöt leipäsi? Avokadolla, juustolla, hummuksella, kananmunalla, suolakurkuilla, paprikasiivuilla…? Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan kassillinen leipää! Jätä kommenttisi viikon kuluessa, eli 18.1. mennessä! 🙂 Arvonnan ohjeet löydät täältä.

 

 

xx Sara