skirt H&M  / shirt H&M / coat 2hand / shoes Zara

Kuvaustilanne on asia, mikä harvemmin välittyy valmiista kuvista lukijalle. Saatan itse vihata jotain asukuvia, vaan koska ne otettiin kamalassa kiireessä ja valinnanvaraa oli kaiken kaikkiaan ruhtinaalliset 20 otosta (joista niistäkin puolet heilahtaneita). Toinen yleinen kuvaustilanteen pilaaja: turvonnut vatsa. Kameran edessä liikkuminen on ärsyttävää kun vatsa näkyy ja tuntuu jalkapallolta.

Välillä spurgut ovat tulleet huutelemaan viereen/astuneet mukaan kuvaan. Tosinaan juniorit huutavat huomiota lastenrattaissa kun kuvaussessioita pidetään äitien kanssa. Välillä tuulee niin tavattomasti, ettei hame pysy alhaalla. Joskus ohikulkijoita on niin paljon, ettei koko kuvaamisesta tule yhtään mitään.

Välillä ihmiset kerääntyvät seuraamaan tilannetta huvittuneena ja toisinaan jotkut tarjoutuvat ottamaan kuvaa minusta ja kuvaajasta yhdessä. Bloggaaminen ja kaupungilla kuvaaminen on siis edelleen osalle vierasta touhua. Aluksi se oli todella ybernoloa itse bloggaajallekin, mutta nykyään en enää ujostele siinä. Oikeastaan ujostelu tekee koko hommasta vaan tyhmemmän näköistä. Julkisilla paikoilla kuvaamista on tehty vuosien varrella niin paljon, etten enää keskity ohikulkijoihin lainkaan.

Yksi hauska asia on se, että nuo “epäonnistuneet kuvaustilanteet” ovat yleensä niitä, jotka blogiin päätyessään keräävät loppujen lopuksi eniten kävijöitä ja kommentteja?? Ja toisinaan kun julkaisen blogissa asukuvat, joiden ottamiseen ja paikan valintaan käytettiin kunnolla aikaa, eivät ne tunnu herättävän lukijoissa juuri mitään 😀 Osaako joku minua fiksumpi kertoa mistä tämä johtuu?

No mitenkäs tämän päivän kuvauksista sitten selvittiin? Kolmessa minuutissa ja vesisateessa kuuluu vastaus 😀 Onneksi meikäläisellä oli sukelluspukukangasta sekä paita, että hame. Vielä kun tukkakin olisi vettä hylkivää…

T. Sara

cap Weekday / jumper Cubus* / shorts Bik Bok* / coat Object* / clutch pieces / shoes Vagabond* / scarf Vero moda (*=gifted)

pictures: Kaisa/Si moda

Syksy ja kiire. Jotenkin kulkevat sopivasti käsi kädessä. Olen kasvanut kiinni läppäriini, tiedättekö. Aamulla se on sängyssä vatsani päällä. Syön aamupalaa sen kanssa. Päivän työskentelen sen kanssa. Otan sen mukaan kun poistun asunnosta ja illalla kotiin tullessani ensimmäiseksi avaan sen. Minä ja läppärini 4-ever. Oikeesti, vuosisadan rakkaustarina. Vois ehkä jollain tavalla piristää sen harmaata olemusta. Pinkit kuoret tai edes tarroja tai jotain.
Tänään otin urallani askeleen eteenpäin ja aloin yrittäjäksi. Kirjanpitäjäni sanoin: lopetat ton stressaamisen ja käyt ostamassa lasin shamppanjaa. Taidan toteuttaa, ihan viimeistään viikonloppuna.
 
T. Sara

Tags:

Ei vaikuta kovin lupaavalta jos se tässä vaiheessa jo alkaa, kesäikävä.
Tuntuu jotenkin mahdottomalta ajatukselta, että hetki sitten lähdettiin ovesta ulos sortseissa ja t-paidassa. Ja sama joka vuosi. Lämmin kesä ja kylmä talvi tulevat joka ikinen vuosi yhtä yllätyksellisinä. Noo, onneksi kesäkuvat lämmittävät aina heh heh nimimerkillä eilen ulkokuvauksissa näppini jäätyivät niin pahasti, etten saanut lopulta edes sateenvarjoa avattua (huom semmonen malli, jossa vaan painetaan nappulaa).

Translation: Oh I miss summer! So bad!

T. Sara