Niin se vaan kesän viimeinen festariviikonloppu on takana. Flow Festival onnistui jälleen kerran. Tuli tavattua hurja määrä ystäviä ja katsottua ennätysmäärä keikkoja.

Ajattelin kasata meikäläisen kohokohdat viikonlopulta!

 

Tämä pakastefalafelpötkö on parasta mitä tiedän!

 

ETKOT

Perjantai aloitettiin puistopiknikillä Pengerpuistossa. Houstasin yhteistyössä Happy Food and People:n kanssa falafel-piknikin ja pääsin maistattamaan näitä hypeen nousseita lempparifalafelejani ystäväporukalleni. Kuunneltiin Flown artistikattausta, juotiin viiniä ja käytiin läpi kesäkuulumisia. Mainio tapa startata Flow-viikonloppu! Ps. Juku mikä säkä, että vältyttiin sateelta ja saatiin tilalle aurinko!

Lauantai alkoi BikBokin jo klassikoksi muodostuneilla vene-etkoilla Halkolaiturilla. Istuttiin laivan kannella ja ihmeteltiin hellesäätä. Täällä olisi viihtynyt pidempäänkin!

Sunnuntaina juoksin sadetta pakoon Milttonin uusiin tiloihin Kallioon. Syötiin pitsaa ja juotiin samppanjaa. Paljon tuttuja naamoja alalta ja mikä mieletön uusi officetila!

 

Sara x Happy Food and People -etkot

oltiin vahingossa pukeuduttu ihan samanlaisiin asuihin 😀 tajuttiin vasta puistossa

 

PARHAAT KEIKAT

Perjantain yllättäjä oli Leroy Burgess Full Band – kasaridiskoa soittava bändi, joka sai jalat tamppaamaan Black Tentissä. Rakastin Robynia, Red Gardenin DJ-keikkoja (Renaz!!), Gaselleja, Naoa ja James Blakea. Ja J.Karjalaista, aina. Tove Lo veti lujaa myös. Eilen päädyttiin randomisti Romanialaisen hääbändin keikalle Balloon Stagelle kuuntelemaan klarinettimusaa, joka näytti iskevän koko yleisöön!

 

Leroy Burgess Full Band

 

PARHAAT SAFKAT

Bun2Bun vegeburgerit, Munches by Matti Jämsen herkut, Pobren tofu ja Powaun banaanipannarit! Mad Wok ei pettänyt ja Lopez y Lopezon fishtacot myös jatkoon! Ja jos meidän perjantain etkot lasketaan niin niiden falafelit! 😀

 

BikBok-etkot

 

PARHAAT YKSITYISKOHDAT

#donateyourdeposit eli Reaktorin tarjoama palvelu, jossa Flow kävijöillä oli mahdollisuus lahjoittaa juomapantista Suomen Luonnonsuojeluliiton metsitysprojektiin Madagascarille. Yhdellä lahjoitetulla pullolla/tölkillä (1 € pantti) istutetaan yksi puu Madagascarille, joka sitoo elinikänsä aika n. yhden hiilidioksitonnin. Tavoitteena oli istuttaa puita määrä, joka riittää sitomaan ilmakehästä kaikkien Flow kävijöiden 3 päivän elämästä aiheutuvan hiilijalanjäljen verran hiiltä – 7200 puuta (tavoitteeseen päästiin helposti!) <3 Lahjoitettiin tänne Juuson kanssa kaikki pantit!

Startup Refugees Garden -alue, joka tarjosi mm niskahierontaa ja vaatteiden koristelua. Startup Refugees on voittoa tavoittelematon verkosto, joka tukee pakolaisia työllistymisessä ja yrittäjyydessä.

Vesipiste, jossa pääsi täyttämään vesipullon, ja sitten lisäämään omaan pulloon yrttejä tuomaan raikasta makua juomaveteen! Mikä mieletön idea!

 

 

 

 

PARAS ASU

Meikäläisen lookeista paras asu taitaa mennä lauantain punavalkoiselle haalarille, joka onnistui jokseenkin piilottamaan kohtalaisen väsyneen olotilani 😀 Ainakin BikBokin haalari keräsi kehuja niin tutuilta kuin tuntemattomilta!

 

James Blake

 

Kuinka moni teistä oli Flow:ssa? Millaisia kohokohtia teidän listoilta löytyy?

 

xx Sara

 

Kun tein vuodenvaihteessa listan siitä miten onnistuin vuodelle 2018 asettamissani tavoitteissa ja mainitsin yhdessä kohdassa sijoittamisesta sain teiltä useampia viestejä aiheeseen liittyen. Sijoittaminen kiinnostaa, ja se on mahtavaa. Päätin kirjoittaa postauksen 10 suoraa kysymystä rahasta, josta tulikin yksi tämän vuoden luetuimpia postauksiani.

 

Miten ja milloin aloitin sijoittamisen?

Aloitin kuukausisijoittamisen kunnolla 24-vuotiaana erään pankissa käydyn tapaamisen jälkeen. Tililtä alkoi tuolloin lähteä 200 €, neljään eri rahastoon (50 € á). Kolme matalan riskin rahastoa, ja yksi riskillisempi. Tätä ennen meikäläisen sijoittaminen on rajautunut lähinnä lapsena saatujen perintörahojen sijoittamiseen, joista tosin isäni on ollut vastuussa.

En ole asiantuntija, olen kaukana siitä. Mutta olen kiinnostunut varallisuuden kasvattamisesta ja tulevaisuuteen säästämisestä. En kuitenkaan ole kiinnostunut uhraamaan sijoittamiseen tunteja viikostani, ja siksi olenkin passiivinen rahastosijoittaja. Tililtäni lähtee siis kuukausittain siivu erilaisiin rahastoihin. Se on kaikista helpoin, mutta samalla tehokas sijoittamisen muoto. Tuotto on vuosien kuluessa suuri, vaikka se kuukausittainen rahastoihin menevä summa olisi 20 euroa ja vaikket uhraisi itse sijoittamiselle juuri yhtään aikaa.

Sijoitussuunnitelmassani lukee, että säästän eläkettä ja jälkeläisiäni varten. Tarkoituksena on siis olla kajoamatta rahastojen tuottoihin ennen eläkeikää (ellei tule hätätapaus!).

 

 

Miten sijoitan rahojani nyt?

Tällä hetkellä sijoitan rahastoihin sekä oman pankkini, että Nordnetin kautta. Tämän lisäksi teen vuosittain könttäsijoituksia milloin mihinkin. Viimeisin oli alkuvuonna Vuokratuottoon. Seuraavaksi kiinnostaisi sijoittaminen vastuulliseen kohteeseen esim uusiutuvaan energiaan tai cleantechiin!

Rahastosijoittamistani parhaiten kuvaava sana on hajauttaminen. Sijoitan useisiin rahastoihin ja eri paikoissa. Pankin kautta sijoitan edelleen neljään eri rahastoon, joista kolme matalariskisiä ja yksi riskillisempi. Keväällä aloin sijoittamaan myös Nodnetin kautta. Nordnetissa sijoitan käytännössä kahteen eri kohteeseen: Superrahastoon, eli indeksirahastoon, joka seuraa Helsingin pörssin 25 vaihdetuimman osakkeen kehitystä, ja sijoittaa osingot uudelleen kasvuosuuksien tavoin. Tämän lisäksi sijoitan Nordnetissa ETF-rahastoihin eli ns. “reaaliaikaisiin rahastoihin”, joissa osakkeiden myynti ja osto tapahtuu reaaliajassa suoraan sijoittajalta toiselle. ETF-rahastossa osakkeille määrätään myös hinta joka sekunti pörssin aukioloaikana.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että hommat kun on katsottu kerralla kuntoon, riittää kun niitä käy tsekkailemassa silloin tällöin. Tililtäni häviää rahaa joka kuun alussa, ja se hajautetaan automaattisesti näihin kaikkiin mainitsemiini rahastoihin.

 

 

Pyysin teitä lähettämään minulle sijoitusaiheisia kysymyksiä, joihin vastaan itse tai kysyn viisaammilta. Ja tosi hyviä kysymyksiä pistittekin, kiitos niistä 🙂

Mukana oli kysymyksiä meikäläisen osaamisalueen ulkopuolelta, joten päätin pistää kysymykset suosikki sijoittajilleni ja suurimmalle sijoitusinspiraatiolleni eli Mimmit Sijoittaa -kaksikolle. Ihana Pia-Maria vastasikin kaikkiin teidän lähettämiin kysymyksiin!

 

 

10 + 1 KYSYMYSTÄ SIJOITTAMISESTA

 

 by MIMMIT SIJOITTAA 

 

 

1. Mitä pitää tietää ennen kuin aloittaa sijoittamisen? Mitä kannattaisi lukea (kirjoja, blogeja, lehtiä…), jotta
sijoittamiseen pääsisi syvemmin kiinni ja saisi esim. käytännön vinkkejä eri sijoitustaktiikoista?

– Valitettavan moni luulee, että sijoittamisen aloittaminen vaatii tutkintoa kauppikselta. Tämä ei tietenkään pidä
paikkaansa. Ihan kuin mitä tahansa muutakin lajia, sijoittamista voi tehdä tosi vaikeasti, tai tosi helposti. Jostain pitää
vain aloittaa!

Me yritetään Mimmit sijoittaa –podissa ja blogissa jeesata nimenomaan sijoittamisen aloittamisessa. Jos et ole
tsekannut vielä niitä, vinkkaan röyhkeästi meidän omista kanavista 😉 Toki löytyy muitakin podeja, joista saa hyvää
tietoa, esimerkiksi Rahapodi ja Melkein kaikki rahasta.

Jos tykkää lukea kirjoja, sijoitus- ja rahakirjat joista voi aloittaa on Julia Thurénin Kaikki rahasta, Merja Mähkän ja
Unna Lehtipuun Sijoittajaksi seitsemässä päivässä ja Seppo Saarion Näin sijoitan pörssiosakkeisiin.
Ja jos talousajankohtaisuuksista haluaa pysyä perillä, voi lukea vaikka Hesarin talousuutisia, Kauppalehteä,
Talouselämää, Arvopaperia ja Viisas rahaa. Mutta huomioi, että mitään näitä ei siis ole pakko lukea, jotta voit sijoittaa.

 

2. Miten sijoittaminen kannattaa aloittaa?

– Avaamalla arvo-osuustili! Arvo-osuustili on tili, jonka kautta kirjaudut pörssiin. Arvo-osuustilille siirretään rahaa
omalta pankkitilitä, jotta pääset shoppailemaan rahastoja ja osakkeita. Ostamasi omistukset myös säilytetään siellä,
joten arvo-osuustilisi on sama asia kuin sijoitussalkku. Olen kirjoittanut ohjeet arvo-osuustilin avaamiseen
blogipostauksessa Näin avaat arvo-osuustilin viidessä minuutissa.

 

3. Onko fiksua aloittaa sijoittaminen nyt, vai esimerkiksi 5 vuoden päästä kun työelämään on päässyt kunnolla kiinni ja varallisuutta on kertynyt?

– Tähän kysymykseen vastaus on melkein aina: nyt. Miksi? Tsekkaa seuraavan kysymyksen vastaus.

 

4. Mitä käytännössä tarkoittaa korkoa korolle ilmiö?

– Korkoa korolle -ilmiö on vähän niin kuin koko pointti, miksi itse sijoitan. Ilmiö on avain siihen, miksi
pitkäjänteinen sijoittaminen on niin kannattavaa.
Kun sijoittaa rahaa pörssiin, raha tekee toivottavasti tuottoa (eli kasvaa korkoa) pörssissä. Esimerkki: sijoitat pörssiin
1000 €. Yhdessä vuodessa raha tekee 7% tuoton, jonka jälkeen arvo-osuustililläsi onkin 1070€. (Laskutoimitus: 1000 x

1,07). No, jos seuraavana vuonna pörssikurssit nousevat taas 7%, kuinka paljon rahaa arvo-osuustililläsi silloin on?
Vastaus: 1144,9€. (Laskutoimitus: 1000 x 1,07ˆ2). Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että sen lisäksi, että pörssiin
laittamasi 1000€ tekee sinulle tuottoa (eli kasvaa korkoa), myös aiemmat tuottosi tekevät sinulle tuottoa (korko kasvaa
korkoa).
Näin olemme saavuttaneet tilanteen, jossa raha, jota et edes itse ole laittanut pörssiin, tekee sinulle lisää rahaa. Ja mitä
pidemmän aikaa pidät rahat pörssissä, sitä nopeammaksi rahojesi kasvu kiihtyy. Pitkäjänteisessä sijoittamisessa
sijoitushorisontti (eli kuinka monta vuotta sijoitat) on paljon tärkeämpi kuin kuinka paljon rahaa sijoitat. Siksi 4.
kysymyksen vastaus on, että sijoittaminen kannattaa aloittaa nyt, mikäli sulla on siihen taloudellinen mahdollisuus.
Jos haluat, voit lukea korkoa korolle -ilmiöstä lisää täällä: Näin rikastut varmasti – Korkoa korolle ilmiö selitettynä.

 

 

5. Millainen sijoitusmuoto sopii henkilölle, jolla olisi varaa laittaa noin 50e sivuun kuukaudessa? Mikä on ns.
Varma ja suosituin sijoitusmuoto/-kohde?

– Olen itse koko opiskeluaikanani laittanut noin 50 € kuussa sivuun sijoituksiin. Helppo ja suosittu kuukausisäästökohde
johon olen itsekin sijoittanut on indeksirahastot. Indeksirahastoissa on matalat kulut ja ne sijoittavat laajasti moneen eri
yhtiöön. Parasta niissä on se, että niihin pääsee kiinni jo 15 eurolla! Mutta täysin varmoja sijoituskohteita ei ole
olemassakaan. Tätä avaan enemmän seuraavan kysymyksen vastauksessa.

 

6. Olen saanut käsityksen, että sijoittamisessa pätee sääntö: ‘mitä isompi riski, sitä isompi tuotto’.
Haluaisin kuitenkin, että rahani olisivat turvassa, mutta kuitenkin tuottaisivat. Mikä olisi tässä tapauksessa
fiksuin vaihtoehto?

– Oikeassa olet, pörssissä riski ja tuotto kulkee käsi kädessä. Rankka totuus on siis se, että jos et ole valmis ottamaan
riskiä, et voi saada tuottoakaan. Välillä (ei hirveän usein, mutta välillä) pörssiyhtiöitä menee konkurssiin. Vähän
useammin yhtiöt eivät tuota ihan niin hyvin, kuin mitä sijoittajat odottivat. Nämä ovat riskejä, joita pörssissä on
siedettävä.
Riskiä voi kuitenkin hallita hajauttamalla. Hyvä ja helppo tapa hajauttaa riskiä on sijoittaa yllä mainittuihin
indeksirahastoihin. Tällöin kaikki rahasi eivät ole kiinni yhdessä firmassa, vaan uskot pikemminkin siihen, että talous
kasvaa keskimäärin. Jos joku indeksirahaston omistamista yhtiöistä menee konkkaan, se ei vaikuta salkkusi arvoon niin
suuresti, sillä siellä on monia muita yhtiötä (joista jollakin luultavasti aivan loistavasti) pitämässä arvoa pinnalla. Jotta
indeksisijoittaja menettäisi kaikki rahansa, vaatisi se kaikkien indeksiin kuuluvien yhtiöiden samanaikaista konkurssia.
Se ei ainakaan omaan korvaan kuulosta hirveän realistiselta tapahtumalta.

 

7. Minulle on jäänyt kuva, että rahastosijoittaminen on melko kannattamatonta puuhaa – tuotot matalia ja
perittävät kulut syö suurimman osan tuotosta. Voiko rahastosijoittamisella rikastua? Onko suora sijoittaminen kannattavampaa?

– Riippuu sekä sijoittajasta, että sijoituskohteesta. Jos fiilistelet yhtiöitä ja haluat käyttää vapaa-aikaasi niiden
analysointiin, suorat osakkeet saattaa olla just sulle hyvä valinta! Osakepoiminnassa saattaa osua kultasuoneen ja tienata
hyvin, tai sitten ei. Osakepoiminta vie enemmän aikaa ja vaatii suurempaa alkupääomaa. Riskit ovat kovemmat, mutta
toisaalta myös mahdollisuus tuotto-odotus on suurempi.

Itse en harrasta osakepoimintaa. Tavoitteeni ei pörssissä olekaan rikastua nopeasti, vaan säästää rahaa pitkäjänteisesti ja
hyötyä korkoa korolle -ilmiöstä. Sijoittamalla indeksiin saavutan pörssin keskimääräisen tuoton, ja mitä kuluihin tulee,
suosin ehdottomasti matalakuluisia rahastoja. Indeksirahastoja löytyy jopa kuluttomia, ja ETF:istä (niistä lisää 10.
kysymyksen vastauksessa) löytyy laaja valikoima alle 0,5% hallinnointipalkkion rahastoja.

 

 

8. Voiko rahojensa kanssa päätyä tilanteeseen, että rahastoista saakin ulos huomattavasti vähemmän kuin on laittanut?

– Voi. Mutta riski ei realisoidu, ennen kuin myyt rahasto-osuuden pois! Jos talouteen iskee taantuma ja kurssit laskee,
pidä pää kylmänä ja rahat pörssissä, ja odota huonojen aikojen yli. Jos historiaan on uskominen, hyvin hajautettu
rahastosalkku kyllä nousee ennen pitkää takaisin ja vielä yli sen, mitä olet itse sinne sijoittanut.

 

9. Mikä ero on pankin kautta sijoittamisessa ja esimerkiksi Nordnetin kautta sijoittamisessa?

– Osakevälittäjät eroaa toisistaan enimmäkseen kuluissa ja tarjonnassa.

 

10. Mikä on ETF-rahasto, ja miksi kaikki puhuvat niistä? Miten ETF-rahastot eroavat tavallisista rahastoista

– ETF tulee sanoista exchange-traded-fund, ja tarkoittaa pörssilistattua rahastoa. Periaatteessa kyseessä on rahasto, jota
sijoittajat myyvät suoraan toisilleen osakkeen tavoin (ei siis rahastoyhtiön kautta). Suurin osa ETF:stä sijoittaa
indekseihin, ja niitä kutsutaan indeksiosuusrahastoiksi. No, mikä sitten on indeksiosuusrahaston ja indeksirahaston ero?
Käytännössä se, että indeksiosuusrahastolle merkitään pörssissä hinta joka sekunti, kun taas indeksirahastolle kerran
päivässä. Kaltaiselleni pitkäjänteiselle sijoittajalle tällä ei pitkällä aikavälillä kuitenkaan ole yhtään mitään merkitystä.
Uskon, että syy siihen, miksi ”kaikki puhuvat ETF:stä” on se, että niitä löytyy laajempi valikoima kuin rahastoja ja
niiden kulut ovat useasti matalammat. Toisaalta ETF:ien kautta voit sijoittaa mitä ihmeellisempiin (ja välillä myös
kyseenalaisiin) instrumentteihin, joten ne kannattaa tsekata tarkasti. Voit lukea ETF:stä lisää täällä: WTF is ETF?

 

11. Uusiutuvaan energiaan ja cleantechiin sijoittaminen kiinnostaa. Jos haluaa aloittaa ekologisen/vastuullisen sijoittamisen, miten liikkeelle? Millaisia kohteita suosittelet?

– En valitettavasti voi suositella mitään kohteita, koska minulla ei ole lupaa jakaa sijoitusneuvontaa. Mutta jos
vastuullinen sijoittaminen kiinnostaa, suosittelen lukemaan Finsifin sivuja: Mitä vastuullinen sijoittaminen tarkoittaa? Voit myös kysyä rohkeasti pankilta/osakevälittäjältäsi, minkälaisia vastuullisia rahastoja heillä on tarjolla tai tutkia pörssiyhtiöiden vastuullisuusraportteja, jos osakepominta kiinnostaa!

 

 

 

LUE & KUUNTELE LISÄÄ:

Mimmit sijoittaa -blogi

Mimmit sijoittaa -podcast

Pssst. Mimmit Sijoittaa on ehdolla Kauppalehden Vuoden sijoitusteko -skabassa (!!!). Annetaan tukemme heille yhdessä! Äänestää voit 8.9 asti (menee sekunti!).

 

 

 

xx Sara

 

Takasin toimistolla! Tietää, että loma on ollut onnistunut ja sopivan nollaava, kun 1) on ihana palata arkeen ja 2) pää lyö tyhjää vaatekaapilla. Viimeiset kaksi viikkoa olen pukeutunut kuoritakkiin, trikoisiin ja yhteen samaan valkoiseen neuleeseen. Hiukkasen on pukeutumisinspiraatio kateissa.

Päätin listata kesältä 15 arkeen sopivaa asua, joista saattaisi irrota ideoita jopa viikonlopun Flow-asuihin… Mikä näistä on teidän lemppari? 🙂

 

2.

 

 

3.

asu täällä

 

4.

asu täällä

 

5.

asu täällä

 

6.

asu täällä

 

7.

asu täällä

 

8.

asu täällä

 

9.

asu täällä

 

10.

asu täällä

 

11.

 

asu täällä

 

12.

 

 

13.

asu täällä

 

14.

asu täällä

 

15.

asu täällä

 

xx Sara

Tags: