KULTTUURITUOTANTO – opiskelu & työ 11 May, May 2017 - 15:35
Päätin tarttua blogini yhteen toivotuimmista postausaiheista, josta olen kuluneen kevään aikana saanut teiltä ihan hillittömästi meilejä! Luvassa olisi juttua meikäläisen opiskelusta. Ja vielä tarkemmin: Kulttuurituotannon opiskelusta.
Mitä kulttuurituotanto on, miten päädyin sitä opiskelemaan, millaista opiskelu oli, mitä siitä jäi käteen ja miten se näkyy tänä päivänä?
Miten päädyit opiskelemaan kulttuurituotantoa?
Kun olin ensin opiskellut liikunnanohjausta ja sen jälkeen fysioterapiaa, ja todennut molempien kohdalla, että vaikka liikunnasta ja hyvinvoinnista välitänkin, eivät alat ehkä sittenkään ole minua varten, päätin kokeilla jotain muuta.
Kulttuurin harrastaminen on ollut minulle oikeastaan aina itsestään selvää. Se on minulle tapa toteuttaa itseäni ja hahmottaa maailmaa. Tapahtumat, taide, urheilu ja tietynlainen luovuus ovat olleet läsnä elämässäni jo varhain. Teini-iässä mukaan astuivat myös valokuvaus ja muoti.
Valehtelisin mikäli väittäisin, ettei blogillani olisi ollut mitään tekemistä kulttuurituotannon linjalle päätymisen kanssa. Ollessani blogini kanssa edesmenneellä Suosikki-lehdellä töissä ja päästyäni lehteen kirjoittamisen lisäksi mukaan myös erilaisiin tuotannollisiin projekteihin, heräsi kiinnostukseni.
Kuulin kulttuurituotannon koulutuslinjasta ja ylipäätään kulttuurituottaja nimikkeestä ensimmäisen kerran vuonna 2011 (samana vuonna kun aloitin opinnot). Erityisesti tapahtumatuotanto ja tv-/radiotuotannot kiinnostivat. Unelmani oli olla tuottamassa festareita, urheilutapahtumia tai kiinnostavia tv-tuotantoja. Kulttuurituotannon AMK-linjaa Helsingissä tarjosivat, ja tarjoavat edelleen Metropolia ja Humak. Päätin pelata varman päälle ja hakea jälkimmäiseen, johon kuulemani mukaan oli hieman helpompi päästä sisään. Humakin linjalla painottuivat käytännön oppiminen, työelämälähtöisyys ja yksilölliset suuntautumisvaihtoehdot.
Mikä ihmeen kulttuurituotanto?
Kulttuurituottaja on kulttuurihankkeiden, -sisältöjen ja elämysten mahdollistaja. Tuottaja organisoi ja johtaa tuotannollista toimintaa. Hänen vastuulla on se, että kulttuuritapahtuma tai -palvelu suunnitellaan hyvin ja toteutetaan realistisesti.
Työympäristönä voi olla esimerkiksi teatterit, museot, konserttisalit tai kuvataidegalleriat. Kulttuuri- ja liikuntajärjestöt tai kuntien ja valtion kulttuuritehtävät. Tapahtumat, festivaalit tai levy-yhtiöt. Mainostoimistot, pr-toimistot, tv tai radio. Tai kokonaan oma yritys.
Kulttuurituottaja voi toimia esimerkiksi seuraavilla nimikkeillä: tuottaja, kulttuurituottaja, manageri, agentti järjestö- ja kulttuurisihteeri, teatterisihteeri, toiminnanjohtaja, toimistopäällikkö, projektipäällikkö, hankekoordinaattori, projektituottaja, tapahtumatuottaja, tuotantoassistentti, markkinointisuunnittelija, kulttuuri- tai luovan alan yrittäjä, freelancer tuottaja.
Kulttuurituotannon pääsykokeet & opiskelu
Pääsykokeet olivat kolmiosaiset. Ennakkotehtävän lisäksi päivään kuului aineistotentti, ryhmähaastattelu ja yksilöhaastattelu. Olen ymmärtänyt, että joka vuonna painotetaan erilaisia asioita, mutta kulttuurin tuntemuksesta ja kehittämisideoista ei luonnollisestikaan haittaa ole. Minulta kysyttiin haastattelussa jonkun verran kulttuuripolitiikasta ja jouduinpa puhumaan haastattelutilanteessa ruotsia ja englantia. Ryhmätilanteessa keskusteltiin kuuden hengen voimin kulttuurin asemasta tänäpäivänä.
Kulttuurituotannon monimuotoisuutta kuvastaa hyvin meidän vuosikurssimme, jolta löytyi todella kirjavaa sakkia. Mm. järjestömaailman edustajia, musiikin parissa työskenteleviä, politiikkaan tähtääviä, tv-/ja radiotuotannoista kiinnostuneita, urheilun pariin halajavia, pr-alalle pyrkiviä, sirkustaiteiden ammattilaisia, mainostoimistoon tähtääviä, festarituotannoista ja kaupunkitapahtumista innostuneita, museotyöstä kiinnostuneita ja oman tuotantoyrityksen perustamisesta unelmoivia. Yhteistä oli, että jokainen halusi päästä tuottamaan jotain itseään kiinnostavaa sisältöä.
Kulttuurituotannon koulutusohjelma on päiväopintoina suorittavilla 4 vuoden mittainen. Työelämäpainotteisessa koulutuksessa neljään vuoteen sisältyi useampi harjoittelu ja laajempi projekti. Omia harjoittelujani toteutin mm. pr-toimistoon ja blogiportaaliin. Toteutin myös mm. lukijatutkimuksia ja tutkin visuaalisuuden ja luovan ajattelun vaikutuksia blogimarkkinointiprosessiin.
Kulttuurituotannon keskeiset osa-alueet tuotantosuunnittelu, rahoitus, projektijohtaminen, tiedottaminen ja markkinointi painottuivat opinnoissa. Taideaineita opiskeltiin myös jonkin verran, ja yksi hullun hauska videoprojektikin tuotettiin. Kirjanpitoon ja yrittäjyyteen saatiin eväitä sekä kulttuuripolitiikkaa tuli tahkottua. Ryhmätöitä riitti.
Plussat
– Koulu tuki melko hyvin jokaisen omia intressejä. Projekteja ja harjoitteluja oli mahdollista tehdä itseään kiinnostavissa ympyröissä. Jokaisen omat kiinnostuksen kohteet huomioitiin hyvin.
– Kulttuurituotannon koulutusohjelma on yleispätevä ja hyvä pohja kenelle tahansa alasta kiinnostuneelle.
– Viideltä vuodelta on jäänyt hyviä kontakteja, niin harjoitteluista kuin opiskelijoiden keskuudesta. Ympäri kulttuurialaa levinneiden vanhojen opiskelutovereiden kanssa on tullut tehtyä yhtestyötäkin nyt työelämässä!
– Opettajat olivat aidosti kiinnostuneita opiskelijoista ja heiltä sai paljon apuja.
– Koulu on mahdollista käydä etäopiskeluna.
Miinukset
– En ollut aivan tyytyväinen muutaman kurssin tasoon, joten kävin joitain kursseja itsenäisesti.
– Kulttuurialalla kaupallisuus on usein kirosana. Ilmapiiri oli välillä sellainen, että kaiken pitäisi olla voittoa tavoittelematonta ja apurahahakemuksilla mahdollistettua. Tätä minun on ollut aina vaikea ymmä
rtää. Koen kaupallisuuden lähinnä mahdollisuutena tuotantojen toteuttamiseen.
– Olin työelämässä koko opiskelujeni ajan. Näiden kahden yhteen sovittaminen oli välillä aika haastavaa.
– Opiskelin ensimmäiset kaksi vuotta Kauniaisten kampuksella, joka toi omat haasteensa mukaan. Koulumatkoihin kului lähemmäs kaksi tuntia päivästä.
Mitä koulusta jäi käteen?
Valmistuin joulukuussa 2016 käytyäni koulua viisi vuotta – välillä aktiivisemmin, välillä poissaolevana. Kulttuurituotannon osa-alueiden sisäistämisen lisäksi sain kouluvuosina kerättyä paljon rohkeutta. Minusta tuli sosiaalisempi ja oivalsin lopulta, mitä haluan työkseni tehdä – ainakin nyt tällä hetkellä. Aloin kiinnostumaan blogin tuotannollisesta puolesta ja bisneksen kehittämisestä. Pikkuhiljaa aloin myös hahmottamaan oman arvoni sen sisällä.
Koulun aikana kiinnistukseni yrittäjyyttä kohtaan alkoi heräilemään. Se on tuntunut aina tosi kaukaiselta ajatukselta, jotenkin pelottavaltakin. Olla nyt itse vastuussa kaiken maailman maksuista ja veroista. Enhän minä edes ymmärrä kirjanpidosta hölkäsen pöläystä! Mutta niin sitä innostuttiin ja opeteltiin. Ja tässä ollaan. Kohta kolme vuotta tulee täyteen yrittäjänä, ja hommat ovat rullanneet mukavassa nousujohteessa.
Eniten olen saanut irti oikeastaan ihan viimeisestä kouluvuodestani. Keskitin opinnot entistä vahvemmin sosiaaliseen mediaan ja markkinointiin. Opinnäytetyöni tein Snapchatin mahdollisuuksista yritysmaailmassa, jota tutkittiin keissien kautta. Tämä oli todella opettavainen ja mielenkiintoinen projekti.
Työelämä tällä hetkellä
Vaikka alkuun ajattelin, että olen työllistynyt yrittäjänä ihan muihin juttuihin, niin se mitä tällä hetkellä teen, itse asiassa osuu kuin osuukin kulttuurituotannon kentälle. Ainakin jollain tasolla!
Tartuin vuoden alusta Tukholman Peak Performancelta saamaani työtarjoukseen, ja teen blogin ohella pr- ja vaikuttajayhteistyötä heille Suomen päässä. Ajallisesti tämä vie noin 20% työajastani. Kuvioihin blogin ja somen ympärillä kuluu huomattavasti enemmän.
Toimenkuvaani kuuluu tällä hetkellä blogin sisällöntuotto, myyminen, sisältömarkkinointi, tuotantojen suunnittelu ja toteuttaminen, visuaalinen markkinointi, valokuvaus ja pr-työ. Jonkun verran teen myös koulutus- ja esiintymiskeikkoja. Nautin työstäni ja yrittäjän arjesta. Siitä ajatuksesta, että teen hommia oikeastaan itselleni ja olen yksin itse vastuussa yritykseni menestymisestä.
Rahavirrat tulevat tosi erilaisista lähteistä, ja heittelevät kuukausista riippuen aika paljonkin. Tämä oli alkuun hieman pelottava ajatus, mutta nykyään se on itsestäänselvyys.
Oma aktiivisuus ratkaisee. On kuukausia kun painetaan hommia tukka putkella ja taas kuukausia kun otetaan astetta rennommin. Suunnitelmallisuus ja ennakoiminen on aika avainasemassa, joskin molemmissa on meikäläisen osalta edelleen hiukkasen parannettavan varaa 😀
Mikäli heräsi kysymyksiä niin antakaahan palaa, meikä vastailee!
xx Sara
petra.potter
Posted at 09:04h, 12 MayMielenkiintoinen postaus! Hain muutama vuosi sitten Humakkiin opiskelemaan kulttuurituotantoa ja kävinpä sen pääsykokeissakin, mutta siellä tuli tunne ettei se juttu olekaan mua varten, niin en tehnyt niitä sitten täysillä. (Ja en päässyt sisään, obviously.) Mutta jälkikäteen ajateltuna, päädyin opiskelemaan vastaavaa – opiskelen TAMKissa kolmatta vuotta elokuva- ja tv-alaa, suuntautumisenani tuotanto. Tietty täällä painotetaan elokuva- ja tv-tuotantoa, mutta tapahtumatuotantoa voi myös tätä kautta päätyä tekemään, ja yrittäjäopintoja on mahdollisuus ottaa eli oman yrityksen pykääminen pystyyn valmistuttua ei ole mahdoton ajatus jne.. valitsin tuotannon suuntautumisen nimenomaan siksi, että se on ns. yleismaailmallinen, tulevaisuudessa en ole “sidottu” elokuva-alaan jos haluankin tehdä jotain muuta. Vaikka leffa-, tv- ja mainostuotannot on sydäntä lähellä (en mä muuten olisi opiskellut tätä alaa jo kolme vuotta :D), kiinnostusta ja intohimoa löytyy muihinkin juttuihin. Tälläkin hetkellä olen harjoittelussa markkinointivastaavana eräässä tapahtumassa. Tää markkinointi ainakin kiinnostaa tulevaisuudessa, eli vaikkei harkkapaikka leffa-alalta olekaan niin mulle paikkana 5/5
Kuulostaa muuten tosi kiinnostavalta toi sun oppariaihe! Etsin sen äsken Theseuksesta ja aion lukaista läpi, ihan researchina tätä harkkaakin ajatellen. Lähempänä tapahtumaa (joka on ensi marraskuussa) aiotaan hyödyntää Snapchatia omassa markkinoinnissa, mahtavaa siis että törmäsin sun oppariin aiheesta nyt/ootte tehneet opparin tuosta aiheesta. 🙂
saratickle
Posted at 11:48h, 12 MayHei kuulostaapa mielenkiintoiselta vaihtoehdolta tuokin! Todellakin, reittejä on monia 🙂
Vau, toivotaan että siitä on jeesiä! Hei tsemppiä snäppihommiin ja mukavaa harjoittelun jatkoa 🙂
Taru Mari
Posted at 11:51h, 12 MayMielenkiintoinen postaus! En tiedä voitko vastata, mutta onko sulla blogin kanssa joku ns. varma pohjapalkka? 🙂
saratickle
Posted at 12:32h, 12 MayMoi! Kiva kuulla 🙂 Kuten sanoin, niin mulla ei yrittäjänä ole mitään kk-palkkaa. Palkka riippuu ihan siitä, minkä verran hommia kuun aikana teen 🙂
Anretta
Posted at 14:37h, 12 MayHei kiitos mielenkiintoisesta postauksesta! Oon just valmistumassa tradenomiksi, ja kulttuurituotannon opiskelu on alkanut taas kiinnostamaan – 4 vuotta sitten meinasin käydä pääsykokeissa, mutta muutinkin mieltäni. Jospa sitä vielä jossain vaiheessa ottais projektiks, vaikka sitten etänä… Kiva, kun oot selkeesti listannut plussia ja miinuksia tähän 🙂
saratickle
Posted at 15:01h, 12 MayMahtavaa, mikäli kolahti – kiva kuulla 🙂 Iso kiitos kommentista!
Ja tosiaan, ei ollenkaan hullumpi vaihtoehto! 😉
PSK
Posted at 11:12h, 13 MayKuinka pitkiä koulupäivät oli? Ja kuinka paljon kouluhommat vei koulupäivien jälkeen?
Jeminask
Posted at 10:44h, 21 MayMoikka!
Itse opiskelin kulttuurituotantoa Turun kampuksella ja voin kyllä suositella alan opiskelua! Koulupäivät vaihtelevat kurssien erilaisuuksien myötä mutta yleensä opiskellaan yhtä ainetta per päivä 9-14 tai 10-15/16, lounastauolla tietty. Koulupäiviä oli alussa 4-5 päivää viikossa, kun taas loppu vuosilla oli vaikka 2 päivää viikossa koulua, juurikin riippuen mitä kursseja valitsee ja milloin niitä valitsee (jos haluaa ottaa esim seuraavan vuoden kursseja aikaisemmin koulua on tietty enemmän mutta myöhemmin on vapaampaa ja enemmän aikaa projekteille/työlle yms).
ensimmäisenä vuonna kouluhommat vei aikaa, jos ei ollut tottunut projekteihin yms, niin tapahtui ainakin minun kohdallani. mutta opiskelujen jatkuessa ymmärsi tehtävien määrän, niin että suunnitteli aikansa sillä tapaa että kouluhommat eivät vie niin paljon aikaa koulupäivien jälkeen.
Yhdyn Saran kommenttiin että jotkut kurssit voisivat olla tasoltaan parempia, mutta kun katsoo kokonaisvaltaisesti koulutusta niin vaikka joskus on hieman löysempi meno niin silloin juuri voi tehdä omia juttuja (töitä/prokkiksia) että jos intoa riittää, löysempi meno ei haittaa niin paljoa.
Larijeremias
Posted at 16:43h, 13 MayHei, minkä verran loppujen lopuksi tuli sitä ruotsia opintojen aikana käytettyä? Itseä kiinnostaisi tää ala, mutta ruotsin kielitaito on olematon.
alallehakemassa
Posted at 23:05h, 25 Maymoikka! Oliko paha se englanninkielen osuus. Kuumottaa tällähetkellä se eniten tuossa haastattelussa, kun kielitaito todella heikko :(! Ja onkohan sillä kuinka iso osuus pisteteytyksessä?