Tänään Kotka-Helsinki bussissa viereeni istui päälle 80 vuotias tyylikäs rouva.  Meillä oli hyvät keskustelut. Porvoon kohdalla rouva kertoi asuneensa lähistöllä 60 vuotta sitten. Linja-autoaseman kulmassa sijaitsevan apteekin tilalla oli silloin “Liha ja Leikkele” niminen lihakauppa. Eräänä kuumana kesäpäivänä rouva oli ollut lihakaupan edessä ylittämässä tietä kun tuuli oli tarttunut hänen kellohameeseen ja nostanut sen korviin asti niin, että jokainen kadulla kävellyt oli kuulemma nähnyt hänen värikkäät, puntilliset alushousunsa. Pitkään kuulemma hävetti, mutta nykyään sattumalle voi jo vähän nauraa <3

Kun bussia tyhjennettiin Kampissa, huuteli kuski, että täällä olisi vielä rollaattori jäljellä. Laskin 1+1 ja juoksin uuden tuttavani perään varmistamaan, että olikohan kyseessä hänen rollaattorinsa: “Enhän minä mitään rollaattoria omista, en minä sellaista tarvitse. Siellä bussissa oli joku iäkäs rouva, astui sisään Loviisasta, kysykää häneltä.”

Tuli hyvä hurjan mieli kun selasin Roosa Nauha -keräyksen seinää ja lueskelin ihania viestejä, joita lahjoittajat olivat jättäneet! Tavoitteena on kerätä 10 000 € syöpäsäätiölle. Autetaan yhdessä, pienikin summa on jo iso juttu <3

 

 

Kävin tänään passikuvassa. Mietin aamulla, että mitä jos tällä kertaa tekisinkin historiaa ja itse asiassa onnistuisin passikuvassani. Suorastaan kutkuttava ajatus. Tässä vaiheessahan en suinkaan vielä tiennyt, että tulisin istahtamaan kameran eteen kahlattuani ensin puoli kilometriä kaatosateessa ilman sateenvarjoa. “Noi sun silmät näyttää vähän siltä kun oisit itkeny” totesi Rajalan kuvaajakin 😀

Selvittelin perintään joutunutta laskuani ja kerroin asiakaspalvelun puhelimessa, miten lasku oli päätynyt pahviroskikseen ja muistutus oli tullut työmatkani aikana, ja matkaan mahtui monta muutakin sähläystä. Koko totta oleva tarina kuulosti tosi tekaistulta, mutta minua palvellut henkilö totesi: “sä kyllä vaikutat tosi rehelliseltä tyypiltä, eiköhän me voida unohtaa tämä”. Awww!

Tajusin, että 30v syntymäpäivääni on tänään tasan 2kk. Mä tulen viettämään 30v juhlapäiväni Costa Ricalla, johon suunnataan Juuson kanssa 10 päiväksi lomailemaan ja surffaamaan. Vähänkö tulee ihanaa!!

 

kuvat: Kaisa Turunen

 

xx Sara

 

Yksillä podcastissa puhutaan tänään meidän tyyleistä, tai no lähinnä niiden kehittymisestä. Ja oikeastaan vielä tarkemmin: pahimmista kausista ja tyylimokista, hah. Kaikista timanttisinta materiaaliahan (vm. 2005-2008) löytyy tietenkin IRC-Galleria -tililtäni, joka huom on edelleen pystyssä. Näitä kuvia tullaan muuten jakamaan Yksillä-instagramissa pitkin viikkoa, pistäkäähän salainen ig-tilimme seurantaan 😀

Päädyin tänään Helsinki-Kotka bussimatkan ratoksi kaivelemaan blogiarkistojani. Oma tyyli on selkeästi löytynyt muutama vuosi sitten. Oikeastaan vuonna 2014 asuista on alkanut tulemaan nykyisen tyylini näköisiä ja moni tuon ajan vaatteista löytyykin yhä vaatekaapistani. Toki niitä mokiakin on mahtunut joukkoon, ja ihan kaikkia trendejä en ehkä uudestaan päälleni pukisi…

Vieläkö muistatte nämä lookit?

Ps. farkkusortsit ympärivuotisessa käytössä, MIKSI?!

 

2018

 

here // here

 

 

2017

 

here // here

 

2016

 

here // here

 

 

2015

 

here // here 

 

2014

 

here // here

 

 

2013

 

here // here

 

 

2012

 

here // here

 

 

2011

 

here // here

 

 

2010

 

here // here

 

 

Kuuntele jakso: Tyylijakso: Lempilookit, nuoruuden tyylit ja legendaarinen biletoppi.

 

 

xx Sara

 

Liityin TFW Helsingille 5 vuotta sitten. Kaikki lähti Elastisen järjestämistä aamutreeneistä median edustajille. Pelkästään yksi tunti tällä salilla onnistui kyseenalaistamaan koko 10 vuotisen kuntosalihistoriani. En voinut käsittää, että liikunta voisi olla näin hauskaa. Kuntosalilla puurtaminen kuulokkeet korvilla oli jo pitkään tuntunut turhauttavalta. En ole oikeastaan koskaan harrastanut joukkuelajeja ja olen aina pitänyt itseäni yksilöharrastajana, mutta miten mukavaa oli treenata yhdessä isolla porukalla hyvällä yhteishengellä! Huomasin, että sain itsestäni paljon enemmän irti kun vieressä oli toinen kannustamassa.

Minulla ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin liittyä salille. Tunneilla olisi tarkoitus käydä neljästi viikossa: 2 kpl voimatunteja ja 2 kpl vauhdikkaampia circuit-treenejä. Ajattelin, että ollaan alkuun nyt vuoden loppuun asti, katsotaan sitten mikä fiilis…

TFW:llä kehitetään fyysisen vahvuuden lisäksi myös sisäistä vahvuutta. En usko sattumaksi sitä, että salille liittymisen jälkeen elämässäni alkoi tapahtumaan. Sen lisäksi, että aloin voida paremmin, minusta tuli huomattavasti rohkeampi.  Ryhdyin yrittäjäksi, aloin menestymään työssäni ja saamaan asiakkaita, joista olin aiemmin vain haaveillut. Energiaa riitti läheisille ja aktiivisempaan arkeen. Mikä parasta, olin jatkuvasti hyvällä tuulella. Nykyään teen melko tiivistäkin yhteistyötä TFW:n kanssa sekä suoraan, että asiakkaideni kautta aina vaatesponsoroinnista valokuvaukseen ja tapahtumajärjestämiseen.

 

 

Salijäsenyys on ollut välillä tauolla kun olen treenannut maratonille tai ollut pidempiä jaksoja poissa. Treenaaminen ei ole kokoajan nousujohteista, ennätykset eivät suinkaan pauku joka kuussa. Välillä olen asettanut itselleni konkreettisia tavotteita esimerkiksi leuanvetoihin tai maastavetoon, mutta pääosin haluan hakea tältä salilta hyvää fiilistä ja energiaa arjessa jaksamiseen. Keltaisten seinien sisältä tarttuva energia ja onnistumisen kokemukset salilla näkyvät myös salin seinien ulkopuolella.

Viimeksi tänään kuulin tuttavaltani, että hän liittyy TFW-salille sitten kun on saanut tarpeeksi lihaskuntoa hankittua. Mä oon ollut aktiivinen liikkuja koko elämäni ajan, mutta tiedän että meidän salilta kaikki eivät todellakaan ole. Kaikki treenit tehdään oman tason mukaan, ja liikkeet skaalataan omaan tasoon sopiviksi. Sinun ei tarvitse olla missään tietyssä kunnossa tänne liittyessäsi, nimenomaan täällähän se kunto kehittyy. TFW:llä käy ihan kaiken ikäisiä ja tasoisia. Tällä salilla ei arvostella, vertailla tai hengata kuppikunnissa. Täällä iloitaan toisten onnistumisista, jaetaan hyvää fiilistä ja otetaan kaikki messiin.

 

 

Yksi salimme mahtavimmista voimista on se, ettei täällä tarvitse juuri motivoida itseään. Ryhmä ja energia tekee sen puolestasi. Sinun ei tarvitse kuin saapua paikalle.

Jokainen treeni tehdään aina parin kanssa. Mun kohokohtia tällä salilla on tietysti ne omat onnistumisen kokemukset, mutta myös ne hetket kun treenikaveri on tehnyt ennätyksen tai olen huomannut jonkun kehittyvän huimasti. Olen saanut ihan mielettömän paljon voimaa treenikavereiltani, niin tutuilta kuin tuntemattomilta. Tiedän, että oon myös innostanut montaa tyyppiä liittymään tälle salille ja saanut kiitosta heiltä jälkeenpäin. Salilta on tarttunut mukaan myös uusia ystäviä <3

Parasta ovat kohtaamiset tuntemattomien kanssa. Kerran olin tulossa suihkusta kun eräs nainen pysäytti minut pukkarissa. Hän sanoi, että on käynyt salilla nyt vuoden ja päätti aikoinaan kokeilutunnin jälkeen jäädä vain koska minä olin tuolloin hänen parinaan niin innostava ja kannustava. Siinä me pyyhkeet päällä seisottiin ja nainen kertoi millaisia mullistavia muutoksia hänen elämässään on vuoden aikana tapahtunut. Tunsin tuossa hetkessä valtavaa ylpeyttä, niin itseäni kuin naista kohtaan.

 

kuvat: Johanna Rontu

 

Tämä ei ole mainos, pikemminkin kiitos (tai ehkä vähän mainos, koska sali nyt vaan sattuu olemaan kaupungin motivoivin ja hyväntuulisin, hah!). Niin hullulta kuin se kuulostaakin, tämä sali on ollut tekemässä minusta sitä ihmistä, joka tänäpäivänä olen. Se vaikuttaa minuun viikosta toiseen ja haastaa minua pohtimaan millainen ihminen haluan olla nyt ja tulevaisuudessa. TFW:llä on ollut hämmentävän suuri vaikutus elämääni ja koen siitä loputonta kiitollisuutta.

5 vuotta takana, ja monta edessä! Jos et ole vielä kokeillut salia, laita viestiä suoraan salille tai vaikka mulle niin hoidetaan sut kokeilutunnille! 🙂 (varoitus: se saattaa muuttaa elämäsi).

 

 

xx Sara