*Kaupallinen yhteistyö: Halla Halla

 

Tässä on minä ja mun ihana ystävä ja kollega Veera. Meissä on oikeastaan ihan hurjan paljon samaa. Ollaan molemmat aika iloisia ja helposti innostuvia tapauksia. Me rakastetaan seikkailuja, valokuvausta, pitkiä keskusteluja, lierihattuja ja viiniä.

Mikä meissä sitten on eriä? Meidän kehot. Me ollaan erimuotoisia.

Toinen on tuntenut epävarmuutta kurveistaan ja toinen taas kurvittomuudestaan. Eikö ole hullua? Mä edustan pienempikokoisena sitä median suosimaa vartalomallia, joka ei saa osakseen samanlaista arvostelua kuin siitä muotista eroavan vartalo. En tiedä missä pisteessä olisin jos kehoani arvosteltaisiin julkisesti ruokakaupan käytävillä tai pilkattaisiin keskustelupalstoilla. Pelkkä ajatuskin siitä, että joku joutuu oikeasti kokemaan tällaista saa kyyneleet nousemaan silmiin.

 

 

 

Oon ollu aina tosi epävarma rinnoistani. Jostain syystä tämän ääneen sanominen hävettää. En ole ihan varma johtuuko se siitä että aihe on niin arka vai suuremmassa mittakaavassa niin mitätön. Mua on arvosteltu tästä teini-iästä asti, ja jokainen kommentti on jättänyt jäljet. Oon miettinyt monesti tuntisinkohan itseni enemmän naiseksi jos hankkisin silikonit? Olisinkohan onnellisempi? Oon tullut aina siihen tulokseen, että pyh. Jokainen tekee keholleen just sitä mitä haluaa, mutta ulkopuoliset paineet ja ilkeät kommentit on väärä perustelu lähteä muokkaamaan kehoa. Mulla on sitäpaitsi oikeastaan tosi hyvä olla mun kehossa. Mä oon oikeastaan just minä ja just hyvä, just tällaisena.

Jos kokoajan keskitytään vaan niiden ulkoisten virheiden etsimiseen ja paranteluun, livahtaa elämä helposti ohi. Puhutaan, että tyytyväisyyden määrä on vakio. Hankinnat ja saavutukset ruokkivat toisiaan. Halutaan enemmän, uutta ja lisää. Meille ihmisille ei riitä mikään, ennen kun päätetään, että nyt riittää.

Mitäpä siis jos lopetettaisiinkin se kehon virheiden etsiminen ja keskityttäisiin ihan muihin juttuihin?

Unelmavartalo on tässä ja nyt. Sen kanssa voi uida, tanssia ja käydä ravintolassa. Siinä on hyvä olla ja se tuo sinulle nautintoa. Unelmavartalosta kannattaa pitää hyvää huolta. Halia ja ruokkia hyvin. Pestä ja pitää hyvänä. Se on meidän elämämme ainoa keho ja se on tehnyt eteemme ihan valtavasti ponnisteluja. Se ansaitsee haukkumisen sijaan kunnioitusta ja taputuksen olalle.

 

 

Halla Hallan uusi Self Love Zone -mallisto sai inspiraationsa pop up -myymälän sovituskopeilta. Vaikka pinkissä kesämyymälässä on ihana tunnelma,  joutui henkilökunta kuuntelemaan päivä toisensa jälkeen, kuinka sovituskopeissa naiset haukkuivat ääneen omia kehojaan. Se oli kuulemma pysäyttävää. Omistajat Salla ja Hanna halusivat tehdä asialle jotain: syntyi Self Love Zone -uikkarimallisto.

Self Love Zone -mallisto on hurraahuuto meille jokaiselle. Se haluaa muistuttaa ja kannustaa sinua rakastamaan elämäsi tärkeintä ihmistä, eli itseäsi <3 Mallisto on täynnä ihania värejä, printtejä ja erilaisia malleja. Koot kulkee XS:stä XL:ään ja mitoitus on suht tavallinen. Uikkari tosin saa olla tiukka, eli suosittelen kokeilemaan jopa kokoa pienempää (mulla normaalisti S, mutta näissä XS). Self Love Zone -mallisto, kuten kaikki muutkin Halla Hallan mallistot on valmistettu merestä nostetusta muoviroskasta. Eettisen merkin uikkarit eivät ole markkinoiden halvimpia, eikä pidäkään. Kankaan valmistus on arvokkaampaa ja tuotteiden valmistuksesta maksetaan reilu korvaus Balilla sijaitsevan tehtaan työntekijöille.

Ennen Halla Hallaan tutustumista bikinit/uikkarit, jossa ei ollut mitään toppauksia, eivät tulleet kuuloonkaan. Ahdisti. Sittemmin oon tajunnut, että mallilla on väliä! Ja tässä Halla Halla on onnistunut ihan hirmuhyvin. Malliston suunnittelussa on huomioitu taitavasti erilaiset vartalotyypit. Sen lisäksi, että Halla Hallan uikkarit ovat käännettäviä, voi monet niistä solmia useammalla tavalla! Meillä on Veeran kanssa sama uikkari päällä, se on vaan solmittu eri tavalla (Kenza one piece – Lila)! Molemmat ovat valinneet itselleen mieluisan tavan solmia 🙂

 

 

Aloitin juhannuksena lukemaan Sara Karlssonin ja Pia Sievisen kovasti ylistettyä kirjaa Hyvän Elämän Anatomia. Se on ihana. Jo heti kirjan toisella aukeamalla tuli vastaan kappale, jonka viereen piirsin ison vaaleanpunaisen sydämen:

“Kun olosi on samea tai tyytymätön, keskity huomaamaan mitä ajattelet? Kannustatko ja kunnioitatko itseäsi? Vai pyöritteletkö mielessäsi itseesi, muihin ihmisiin ja elämäsi tapahtumiin kohdistuvia moitteita ja vähättelyä? Miltä tuntuisi luopua kielteisistä ajatuksista? Hengittää syvään ja todeta: en tahdo enää vähätellä itseäni ja elämääni, tahdon kokea tyytyväisyyttä. Kokeile.” – Sara Karlsson, Pia Sievinen: Hyvän Elämän Anatomia.

 

Sara: Twist top – Aloha & Dust bottom – Aloha   //   Veera: Maya One Piece – Yin

 

Kunnioitus itseämme kohtaan heijastuu tunteiden lisäksi ympäristöömme. Kun valitsemme ajatella kunnioittavasti ja lempeydellä, alamme nähdä kauneutta ja rakkautta ympärillämme. Se on hullua, mutta totta.

Tammikuussa 2019 rustasin tavoitteita uudelle vuodelle. Sain Minniltä inspiraation. Heidän perheellä oli kotona nollatoleranssi ulkonäkökritiikille. Ei kommentoitu omaa, eikä muiden kehoja. Ei telkkarissa, ei edes piirretyissä. Ei toisten asuvalintoja tai hiusmalleja, jotka eivät jostain syystä miellytä omaa silmää (koska sillä ei ole mitään väliä mitä sinä ajattelet!).

Tämä on ollut yksi parhaista uv-lupauksistani ja se on pysynyt kohtalaisen hyvin. Se on auttanut kunnioittamaan ja hyväksymään enemmän itseäni ja muita. Kun asiat jättää sanomatta ääneen, ne ei ole enää niin todellisia. Ne ei satuta samalla tavalla. Ja mikä parasta, ne alkavat hiljalleen vähentyä myös omasta ajattelusta.

Jokaisen keho on jokaisen oma asia. Ei sinulla, eikä minulla ole oikeutta kommentoida toisen kehoa. Vauvamahaa ei sanota valtavaksi eikä isälle kertyneille lomakiloille naureskella. Harmittominakin tarkoitetut kommentit voivat aiheuttaa syviä haavoja. Jos tuttavasi on laihtunut paljon lyhyessä ajassa, kysy varovasti onko kaikki kunnossa.

Puututaan niihin tilanteisiin, jossa kehoja arvostellaan, vaikka oltaisiin ulkopuolisia ja se epämukavalta tuntuisikin. Maailmaa muutetaan teoilla.

 

Pam top – Mamba & Cheeky bottom – Mamba

 

Käyn läpi toukokuun lopulla mökillä napattuja kesäisiä kuvia. Näytölle lävähtää kuva, jossa takareisissä ja pakaroissa näkyy raskausarpia ja selluliittia. Takapuoleen on jäänyt iso punainen rinkula terassituolilla istuskelusta. Normaalisti poistaisin kuvan alle puolessa sekunnissa ja hyppäisin seuraavaan, mutta tämän kohdalla pysähdyn. Tarkastelen sitä hetken. Tallennan.

Vastaavanlaisiin kuviin harvemmin törmää mun kanavissa. Julkaistavat kuvat valitsen aina sieltä skaalan edustavimmasta päästä. Niissä iho on sileä ja raajat näyttää mielummin pidemmiltä kuin lyhyemmiltä. Ei siinä, kyllä nekin ihan todellisia ovat, eivät vaan kerro koko totuutta. Osa totuudesta nimittäin piilotetaan ja deletoidaan alle puolessa sekunnissa.

Kun ruokkii itseään pelkästään tietynlaisilla mielikuvilla ja näkee oman kehonsa kuvissa tietynnäköisenä, siihen tottuu. Koen, että olen identifioinut itseni just siihen tietynnäköiseen ja tietynlaiseen Saraan, josta olen vuosien ajan pitänyt kynsin ja hampain kiinni. Sitä alkaa ajatella, että tuolta minä näytän, enkä miltään muulta.

Iloitsen ihan valtavasti siitä että mediassa alkaa pikkuhiljaa näkyä aitous ja erilaisuus (esim katalogikuvissa eri kokoiset/väriset/ikäiset kehot), mutta samaan aikaan poistan itsestäni ne “epäedustavat” kuvat ja editoin näppylät piiloon? Miksi ihmeessä toimin näin?

Päätän julkaista kuvan, vaikka se saakin minut alkuun tuntemaan itseni epävarmaksi. Se kannatti. Kuvasta tuli kaikkien aikojen tykätyin ig-kuvani. Tätä selvästi tarvittiin.

Näin jälkeenpäin tarkasteltuna en näe ylemmässä kuvassa oikeastaan enää mitään erikoista, silmäni ovat jo tottuneet siihen. Mainio esimerkki siitä, että me ja meidän silmät tarvitsemme tätä. Muutoksen aikaansaamiseksi, me tarvitaan variaatiota niiden siloteltujen kuvien rinnalle. Me tarvitaan kuvia julkaistavaksi sieltä skaalan toisestakin päästä. Raskausarpia, rupia, finnejä, selluliittia, silmäryppyjä ja vatsamakkaroita.

 

kuvat: Johanna Rontu

edit: Veera Bianca

 

 

SELF LOVE -haaste

Me halutaan Veeran kanssa haastaa teidät Self Love Zone -haasteeseen. Me molemmat ollaan sitä mieltä, että some tarvitsee lisää totuuden erilaisia sävyjä, ei pelkästään niitä kärkipään otoksia! Haastetaan teidät jakamaan someen itsestänne myös sellaisia kuvia, joista tunnette ehkä epävarmuutta. Sellaisia kuvia, joita ette olisi ehkä aiemmin jakaneet. Avatkaa ja tarkastelkaa syitä epävarmuuksien takaa. Ja lopulta vaan haistattakaa pitkät niille! #selflovehaaste <3

Ihanaa kesää tyypit! You rock!

 

 

xx Sara

*Kaupallinen yhteistyö: Colgate

  

 

Colgate haastoi minut pitämään viikon ajan hymypäiväkirjaa. Muistiin olisi tarkoitus kirjata jokainen hymyä tuonut asia. Voin kertoa, etten mitenkään pystynyt kirjaamaan kaikkia hymyjäni ylös. En siis mitenkään. Tähän kun alkaa vielä kiinnittämään huomiota niin tajuaa pian hymyilevänsä miltei kokoajan 😀 Mutta kannoin muistikirjaa viikon ajan mukanani ja listasin niin paljon hymyjä kuin suinkin pystyin!

 

DAY 1

Juuso laulaa spaissareita keittiössä

kun puin vuoden tauon jälkeen mun lemppari ruutuhameen

saippuakuplat

about 30 hyvää memeä = 30 hymyä

kun löysin vanhan vanha mp3-soittimen ja tajusin, että se toimii vielä!

kun tajusin, että siellä on vähän turhan monta biisiä Nickelbackiltä 😀

Kun sain meilin, joka alkoi: “Moi Sari”

maalausliveen osallistuminen

Kun suolasirottimen pohja hajosi kesken maustamisen ja kalasoppaan meni ehkä desi suolaa. Lopulta nauratti 😀

 

 

DAY 2

maalaaminen ja se kun värisävyt sopii keskenään yhteen

aamun tanssijamit Ashantin tahtiin

kun kotiin toimitettu ruoka tuli arvioitua nopeammin

arvasin säkällä oikein ikivanhan salasanani

varmaan 20 hymyä kun kuuntelin Tuplakääk-podcastia

lintujen laulu

kun vastapäisessä talossa katsottiin samaa dokkaria kun meillä

kun Juuso ehdotti, että pidetään kahvitauko

 

 

DAY 3

kun sain aamukahvin sänkyyn

kun sovittiin treffit tietyn kadun kulmaan ja oltiin siskon kanssa siellä samalla sekunnilla!

epäonnistuneet tennislyönnit

se kun piti hakea 5 mnuutin välein palloja viereiseltä kentältä 😀

uudet pisamat

kun oltiin hippaa kotona

kun päänsärky lähti pienillä nokosilla

uskomaton auringonlasku sateisen päivän päätteeksi

marjapuuro

 

 

DAY 4

uuden puhelimen mieletön kamera

kahvipaahtimon tuoksu ohi pyöräillessä

törmäsin kadulla tuttuun

Juuso lauloi itsekeksimäänsä “sie sie sie” -laulua

kolibrikukan uusi lehti, joka on aukeamaisillaan

kun vanha tarhakaverini laittoi viestiä instassa

tarjouksessa olleet avokadot

kun sain duunihomman palautettua just ennen deadlinea

 

 

DAY 5

videopuhelu kummitytön kanssa

… ja se kun hän hieroi aina mahaa kun häntä ujostutti

kun kasvislasagne maistui taivaalliselta

tuoreet marjat smoothien päällä

käsi kädessä kävellyt vanha pariskunta

kun joku lauloi keskellä yötä kadulla ihan täysillä Show must go on -biisiä. Hymyilytti ja raivostutti samaan aikaan

kun Juuso tarjoutui imuroimaan

 

 

DAY 6

vanhat valokuvat 90-luvulta

asut vanhoissa 90-luvun valokuvissa

kun laitoin vahingossa poikaystävän deodoranttia ja tuoksuin häneltä koko päivän

meikkaaminen viikon tauon jälkeen

kun loikoiltiin sängyssä, kuunneltiin hyvää musaa ja tehtiin iso kirjatilaus kesälle

kun päätin hakea iltapäiväkahveille pullat

uuden suihkusaippuan tuoksu

rankan treenin jälkeinen hyvä olo

 

 

DAY 7

kun nukuin pommin, mutta toisaalta olin tosi tyytyväinen, että sain nukuttua 10h

vastalakatut freshit kynnet (kerrankin annoin kuivua rauhassa)

muistelin sitä kun matkustettiin 13-vuotiaina Jannin kanssa mun 6v vanhemman veljen opiskelijakämppään viikonloppukylään

kun sain kyydin, eikä tarvinut pyöräillä sateessa

vaaleanpunaiset pionit

kun saatiin onnistunut kuvauspäivä pulkkaan

iltauinti ja kalliolla istuskelu

noutosafkat meksikolaisesta ravintolasta

Suomi-roadtripin suunnittelu

 

 

Colgate Max White Ultimate on hammastahna, joka värikorjaa hammaskiilettä. Uusi hankaamaton teknologia vaalentaa jopa 15 vuoden takaisia värjäymiä. Tämä päivittäiseen käyttöön soveltuva hammastahna lupaa lähtötilanteesta riippuen jopa kolme astetta vaaleammat hampaat, neljässä viikossa. Oma hymyni on kirkastunut parilla asteella tänä keväänä. Koska vaalentuminen ei ole tapahtunut sormia napsauttamalla, on sitä vaikeampi itse hahmottaa. Suosittelenkin ottamaan testijaksolta ennen- ja jälkeen kuvat! 🙂

 

kuvat: Johanna Rontu

 

xx Sara

 

Liikuntahistoriasi?

Oon jo pienestä asti ollut aika aktiivinen harrastaja ja liikunta on ollut aina mun juttu. Oon kokeillut lukuisia eri lajeja, ja tykkään edelleenkin harrastaa monipuolisesti kaikkea. Lapsena harrastin balettia ja kävin tanssitunneilla. Laskettelun ja lumilautailun oon aloittanut myös ihan pienenä. Yleisurheilu oli kuitenkin junnuna se mun pääjuttu, lajeina juoksu ja pituushyppy. Yläasteella yleisurheilu jäi ja siirryin jossain vaiheessa ihan perus ryhmäliikuntatunneille ja pidin juoksukuntoa yllä lenkkeilemällä. Kuntosalillakin aloin jossain 18v tienoilla käymään. Päälle parikymppisenä käytiin aika aktiivisesti boulderoimassa ja aloitin tohon aikaan myös golffaamaan. TFW:llä aloitin reilu viisi vuotta sitten. Nelisen vuotta sitten innostuin surffauksesta ja joogasta! Tennistä alettiin treenata kunnolla viime kesänä. Lenkkeilyä harrastan edelleen ja juoksu painottuu yleensä keväälle ja kesälle. Rakastan juoksutapahtumia, oon ollut neljällä maratonilla ja lukuisilla lyhyemmillä matkoilla! Muutama vuosi sitten oltiin jäniksinä puolikkaalla!

Hah kunnon sekava soppa, se kyllä kuvastaa hyvin tätä mun tekemistä. Mun on kyllä helppo innostua lajista kuin lajista.

 

Mitä kaikkea harrastat tällä hetkellä?

Tämän hetken liikuntaharrastukseni pähkinänkuoressa: TFW, lenkkeily, jooga. Suunnilleen kerran vuodessa käydään surffaamassa ja laskettelemassa. Kesäisin treenataan tennistä.

 

Kuinka usein treenaat ja miten?

3-5 kertaa viikossa! Nyt korona-aikana oon mukana 8 viikon GROW-valmennuksessa. Sivusto on auki kesäkuun loppuun asti eli mukaan voi vielä hyvin liittyä! Mun vanhemmat liittyi just eilen! 😀 Tällä hetkellä menee tuo 5 treeniä viikossa (4 GROW-treeniä + 1  jooga/rento lenkki).

 

Vinkkejä treenimotivaation löytämiseen liikuntatauon jälkeen?

Pitkä treenitauko esim sairastelujen tai reissaamisen takia syö aina motivaatiota minullakin. Mulla jeesaa kun päätän treenit etukäteen ja merkkaan ne kalenteriin. Päätös on jo tehty, eli ei tarvitse alkaa jahkailemaan, että mennäkö vai eikö mennä. Toki tsekkaan aina päivittäin fiiliksen mukaan jos keho on treenien aloittamisen jälkeen jumissa niin pidän tietty lepoa. Kun pari kertaa pääsee treenin jälkeiseen hyvän olon makuun, kasvaa motivaatio itsestään. Päivitetyt treenilistat motivoivat myös! Samoin kaikki haasteet: tartu vaikkapa punnerrushaasteeseen ja katso kuinka monta menee kuun alussa vs lopussa. Yksi takuuvarma motivaation herättäjä on kaikki urheiluun liittyvät dokkarit! Sellaisen kun katsoo Netflixistä, tekee välittömästi mieli lähteä hikoilemaan 😀

 

Mitkä ovat olleet suurimpia oivalluksia energisen olon saavuttamiseen ja ylläpitämiseen?

Hyvä kysymys! Ehkä, että energinen olo ei ole sitä, että treenaat joka päivä ja käyt väkisin spinningissä vaikket oikeastaan edes pidä siitä. Se on ennen kaikkea itselleen mieluisan lajin harrastamista, sekä treenin ja palautumisen sopivan suhteen löytämistä omaa kehoa kuuntelemalla. Sitä että osaa myös poiketa niistä rutiineista ja pitää viikon taukoa jos keho sitä vaatii.

 

 

Mitä neuvoja antaisit sellaiselle, joka haluaa aloittaa juoksuharrastuksen?

Moni aloittelija tekee sen virheen, että juoksee liian kovaa ja väkisin. Mun mielestä se ei ole hyvä idea, se saa sinut lähinnä vaan vihaamaan lajia. Aloittelijalle suosittelen reippaita kävelylenkkejä yhdistettynä hölkkäilypätkiin. Hyvää musaa tai kiinnostava podcast korviin! Tai mikä parasta, tartu uuteen lajiin yhdessä ystävän kanssa! Pidä kävelytahti reippaana ja juoksutahti rauhallisena. Kasvata juoksupätkiä fiiliksen mukaan! Muutenkin juoksuharrastus kannattaa pitää monipuolisena motivaation ylläpitämiseksi, ei siis pelkästään niitä 7 km perusvauhtisia lenkkejä puhkikulutetulla reitillä. Vaihtele matkoja, vauhtia ja reittejä. Tee juoksuvetoja, juokse mäkiä jne! Jos aihe kiinnostaa, kannattaa tsekata mun Juoksukoulu postaussarja! 🙂

 

Parhaimmat (puhelintaskulliset) mustat juoksu-/treenitrikoot, joista ei näy läpi kyykätessä?

Loistava kysymys, nämä housut on nimittäin kiven alla! Mun puhelintaskulliset lempparit on Peak Performancen vanhaa mallistoa, jota ei myydä enää. Mutta yhdet aika kivat taskulliset oli Björn Borgin nämä astetta paksummat trikoot, joista ei näy läpi. Tosi hyvät just näille lenkkikeleille!

 

Parhaat juoksukengät?

Mä tykkään Sauconyn juoksukengistä. Itselläni on tällä hetkellä käytössä Kinvara 10 (näillä vedin maratonin) ja Kinvara 9. Vaihtelen tossuja vähän juoksutreenin sisällön mukaan.

 

Meneekö motivaatio terveellisesti syömiseen, jos ei ole tullut treenattua?

Menee. Nämä kulkee mulla käsi kädessä. Kun kehoa ja mieltä ruokkii fiilikseen sopivalla liikunnalla, olen huomattavasti motivoituneempi ruokkimaan sitä myös ravitsevalla ruoalla. Treenin jälkeen harvemmin tekee edes mieli mitään kovin epäterveellistä! Paitsi välillä kyllä tekee 😀

 

Syötkö lisäravinteita?

Kuitu-, vitamiini- ja öljylisät päivittäisessä käytössä.

 

Noudatatko jotain tiettyä ruokavaliota? Suositko vähähiilarista ruokaa tms?

Syön pääosin kasvisruokaa, mutta ruokavaliooni mahtuu myös kananmunia ja mereneläviä. Maitotuotteita syön aika harvoin, mutta niitäkin välillä. En välttele hiilareita tai rasvaa, me kun kaikki niitä tarvitsemme. Sen sijaan pyrin välttämään valkoista vehnää ja sokeria arkena, saan niistä muutenkin vatsakipuja. Rasvaa pyrin hankkimaan kasviperäisistä lähteistä, pähkinöistä, avokadosta, oliiviöljystä jne.

 

Vinkkejä terveelliseen ruokavalioon?

Yritä tehdä jokaisesta annoksestasi mahdollisimman värikäs! Tää on motivoivin ja kivoin vinkki minkä olen saanut ja käytössä edelleen!

 

 

Mitä syöt tavallisena päivänä? Kerro esimerkki päivän ruoista!

Pyrin syömään monipuolisesti, säännöllisesti ja pitämään ruokavalion motivoivana vaihtelemalla sisältöjä. Toisaalta kuuntelen myös kehoa, se kertoo kun on nälkä ja kun olen täynnä. Nyt kun kotoa ei tule ihan hirveästi poistuttua, päivän energiatarve ei ole ihan niin suuri kuin tavallisesti. Ruokaa ei tule santsattua ja annoskoot ovat ehkä hieman tavallista pienempiä.

Tässäpä tämän päivän sapuskat:

klo 9:00 Aamupala – banaanipannareita, mangoa, maapähkinävoita, manteleita, kahvi kauramaidolla

klo 12:30 Lounas – avokadopastaa ja salaattia

klo 14:00 –  kahvi kauramaidolla, viinirypäleitä, pähkinöitä

klo 16:30 – 60min jooga

klo 17:45 – ruisleipä juustolla, omena ja kourallinen pähkinöitä

klo 19:30 – avokado-katkarapu-lohi kesärullia 

klo 20:00 – alkoholiton siideri ja appelsiini

 

Suunnitteletko viikon ruoat etukäteen? Kuinka tarkkaan suunnittelet syömisen treenaamisen mukaan?

Nyt korona-ajalla ollaan tehty ruokalista viikolle ja käyty kerran viikossa kaupassa. Älyttömän hyvä tapa. Ei tule ostettua mitään turhaa, ateriat on monipuolisia, ei tule ruokahävikkiä ja rahaakin säästyy. Yleensä treenataan aina työpäivän jälkeen ja syödään treenien jälkeen aina lämmin ateria. Kovemman puristuksen jälkeen tai jos illallinen venyy juon palautusjuoman.

 

Naposteletko pävän aikana?

Ennen tein tätä ihan jatkuvasti, nykyään vähemmän! Mutta esim jos tehdään ruokaa, napostelen kuormasta aina kaiken aikaa 😀

 

Kuinka usein herkuttelet ja syöt sokeria?

Herkutteluni rajautuu yleensä viikonlopuille. En oikein usko ehdottomuuteen, sen sijaan uskon kohtuullisuuteen. Viikonloppuisin on lupa ottaa rennommin jos siltä tuntuu. Se on ollut mulle toimiva sääntö. Perjantaisin ja lauantaisin syödään yleensä jotain herkkuja! Valkoista sokeria pyrin välttämään arkena.

 

Lempiherkut? Korona munchies?

Irtokarkeista rakastan Missä X -pussia. Niitä on korona-ajallakin useampi mennyt! Salmiakit ja salted caramel -jäätelö ovat suosikkeja myös. Perjantaisin tilataan monesti hyvää pitsaa ja valitsen oikeastaan aina Margheritan. Olen ihan hulluna suolakurkkujen perään. Just tässä ääneen julistin etten voi niitä jumankauta enää ostaa kun purkki tuhoutuu vuorokaudessa 😀

 

Mikä on sellainen terveellinen herkku, jolla korvaat sokeriherkut?

Appelsiinit. Syön vähintään yhden päivässä!

 

kuvat: Johanna Rontu

 

Miten saada riittävästi proteiinia kasvisruoasta?

Mä yritän syödä proteiinia jokaisella ateriallani. Se on aika helppo tapa pitää proteiinit mukana. Herneproteiinia tai chiaa smoothieen. Pähkinöitä, papuja, linssejä, kikherneitä, siemeniä ja täysviljaa on helppo ujuttaa vähän kaikkialle. Itse syön näiden lisäksi vielä kananmunia sekä aina välillä mereneläviä ja maitotuotteita. Se, että liha olisi ainoa proteiinin lähde on ihan ummehtunut harhaluulo. On paitsi terveellisempää, myös ekologisempaa hankkia proteiinit kasviperäisistä tuotteista.

 

Parhaat kasvisruokareseptit?

Itsetehdyt punajuuripihvit bataattilohkoilla on varmaan tällä hetkellä oma suosikkini! Rakastan myös Julian meksikolaista kasviskeittoa. Oon listannut meidän arkisuosikkeja tähän postaukseen: 30 x kasvisruoka – nopeat ja helpot reseptit.

 

 

 

xx Sara