Alkuviikosta oivallettiin, että tämä viikonloppu olisi ensimmäinen sitten viime toukokuun, kun ollaan poikaystäväni kanssa kotona Helsingissä, ilman mitään sen kummempaa ohjelmaa?! Luvassa olisi mm. ensimmäinen, rauhassa kahdestaan vietetty lauantaiaamupala ruokapöydässä, joka on omistettu kuitenkin jo yli kolme kuukautta.
 
? letti kuntoon kampaajalla
? mehulla Jungle Juice Barissa
? intervallitreenit kuntoradalla
? kotitekoista pitsaa ja lentopalloa telkkarista
? lasi rieslingiä, joka tuotiin Berliinistä
? kympiltä niin väsyneenä sänkyyn etten mitenkään jaksanut nousta pesemään edes hampaita (tapahtuu kerran vuodessa)


? ihana aamupala, Hesari ja Hesarin tietovisa pistein 5-4 Juusolle (dammit)
? kävelyä Eiran aurinkoisessa rannassa
? Gloria Fashion Show


? ekaa kertaa hampparit Cafe Birgitan terassilla (jonotus palkittiin)
? inkiväärioluella ja keilaamassa ystävien kanssa

? lautapelit ja irtokarkkeja meillä (kyseessa oli joku erikoinen kamelilautapeli, joka osottautuikin ihan hauskaksi :D)
? sisko yökylässä
? leppoisaa oleskelua, sunnuntaimusiikkia ja aamupalaa yhdessä pikkusiskon kanssa
? bongasin aivan täydellisen asunnon, jota päästään katsomaan ensiviikolla!
? lenkki + kiertotreeniä kuntoradalla seuranani aurinko ja vanhat soittolistat <3

? siivousta ja puhdas koti
? spagettia ja jauhelihakastiketta
? pari palaa tummaa kardemummasuklaata ja hyvää kahvia
? dokkareita Netflixistä
 
Tämä viikonloppu todisti sen, että tarvitsen jatkossa enemmän “vapaita kotiviikonloppuja”. Luulen, että pimenevät illat tuovat tullessaan myös enemmän perjantaipitsoja, rauhoittumista ja viikonlopun leffailtoja rakkaan kainalossa. Tosin heti tämän sanottuani tuli mieleeni, että ensi viikonloppuna nään piiiitkästä aikaa ison kasan ystäviäni hauskan tapahtuman merkeissä ja seuraavana häämöttääkin meidän kauan odotettu kotkatyttöjen mökkiviikonloppu. Ja näitä jälkimmäisiä mimmejä, niitä en oo nähnyt varmaan miljoonaan vuoteen!! No ystäviä ja kotiviikonloppuja, niistä on syksy tehty ?
 
T. Sara

Tässä kampaajan kynnyksellä (kampaajaan muutama tunti) iskee aina pienimuotoinen paniikki: MITÄ HIUKSILLE?? Yleensä Simon penkkiin istuessani mulla ei ole vielä mitään hajua mitä hiuksilleni haluan tehtävän. Onneksi kampaajani on nero.
Jos ystäviltäni kysytään, tiedän vastauksen paremmin kuin hyvin: “pidä ihan vaalea, se sopii sulle niin hyvin”. Oon itse samoilla linjoilla, mutta peukutan myös vaihtelun puolesta. Kuka jaksaa hiihtää samalla värillä ja mallilla läpi elämän? No ei kukaan!
Ajauduin tänään selailemaan vanhoja hiusvärejäni/-mallejani, osaa jopa huvittuneena 😀 Hiushistoriani voi karkeasti jakaa blogin ajalta kolmeen osaan:

1. AI MITENNIIN HIUSTENPIDENNYKSET/ÖVERIPITKÄT BLONDIT

Pitkät hiukset ovat aina pitkät hiukset (=ihanat) ja vaikka välillä pitkän tukan perään haikailenkin, on pakko myöntää se fakta, että huonokuntoisuus ja mauton epäaitoisuus tuo tähän soppaan oman negatiivissävytteisen twistinsä. Toinen on täysin uusien pidennysten käyttöönotto ilman saksia. Pahimmillaan 60 cm:n clip-onit tilattuani olen karusti todennut, että no mitä, ei näitä nyt tarvi leikellä ja läntännyt päähän. Arvatkaa miltä ylipitkä sileä tekotukka näyttää normaalin tukan joukossa? 😀 No hyvältä tietenkin?…


 

2. TUMMAA JA TULISTA HAETAAN

Hermot meni blondin kanssa ja sitten vaihdettiin tiimiä. En tiedä johtuuko se siitä, että kihara vaan sopii tummemmaan tukkaan paremmin, mutta näistä mä tavallaan tykkään. Snadisti tunkkanen joo, mutta ei nyt ihan mahdoton. Silti blondi on suosikkini, mutta tää on ollut ihan kivaa vaihtelua välillä!

3. KEEPIN’ IT REAL

Muistan miten vaikeaa oli luopua pidennyksistä. Toipuminen kesti. Nyt oli hiusväri ja itse tukkakin takaisin siinä luonnollisessa muodossaan. Luonnollisuus on loppujen lopuksi ihan hyvä juttu. Vaikka pinkkiä raitaa on vuoden aikana nähtykin, on hiukseni pysyneet suht samoissa vuoden ajan. Yllä olevat kaksi kuvaa vuoden takaa ja alla olevat tältä kesältä.

Nyt mun tekee mieli saada jotain uutta. Teillä on huimat kolme tuntia aikaa vaikuttaa! Mitä tukalle? Ehdotuksia??


 
T.Sara