Nyt se iski, tyhjä olo. Kesä ohi -fiilis. En tiedä onko syynä tää päällä mylvivä inhottava flunssa, kesän vikan festariviikonlopun päättyminen, seuraavan viiden päivän sääennuste (pelkkää sadetta) vai se että jouduin viime yönä pujottamaan kesäkuusta asti kaapissa olleen täkin lakanani sisään (vai se että täkkien lakanan sisään tunkeminen on ylipäätä perhanan ärsyttävää), mutta fiilis on jotenkin haikea. Vaikka tällä hetkellä ulkona porottaakin helleaurinko, se ei vaan tunnu enää samalta kuin vielä vähän aikaa sitten.
Loppuvuonna on luvassa ihan mahtavia juttuja aina asumisjärjestelyistä, reissuihin ja duuni/koulujuttuihin, mutta jotenkin en vaan yhtään ole valmis kohtaamaan niitä kaljuja puita, pimeyttä, loskaa ja kylmää tuulta. Syksy on aina ollu mulle siirtymisvaihe tohon edellä mainittuun. Vaikka syksy itsessään kaunis onkin, en jotenkin koskaan oo osannut fiilistellä sitä lyhyttäkin lyhyempää jaksoa, kun tietää mitä on tulossa. Ja tää on tosi väärin! Mitä tapahtuu tähän aikaan vuodesta sille hetkessä elämiselle ja niistä hetkistä nauttimiselle, joita yleensä pyrin aina noudattamaan?
Onko tää nyt sitä syysmasennusta vai kurkkukipuunsa kyllästyneen kylmähikoilevan jorinoita? Ja mikäli on ensimmäiseksi mainittua, voiko se alkaa jo elokuun puolessa välissä? Help!

Asiasta kukkaruukkuun, tai tässä tapauksessa sunnuntain Flow festareiden asuun.

kimono Monki / top Brandy & Melville / glasses Zara / shorts 2hand, Levis / socks Monki / sandals Vagabond / watch 2hand

T. Sara

Arki-ilta veneellä. Tää tuntui jotenkin epätodelliselta. Lähdettiin sateisesta Töölöstä ja oltiin reilun puolen tunnin päästä rauhallisella saarella, kauniissa ilta-auringossa saunomassa? Sataako saaristossa siis ikinä? Ja tuleekohan musta “isona” kunnon veneilijä, tää nimittäin vaikuttaa ihan mun jutulta!

bikinit Stadium (saatu blogin kautta)











Kerrassaan upea ilta, kiitos rakkaille siitä!
 
T. Sara

Kurkku on kipeä ja ääni lähtenyt: JORATTU ON!! Aivan mieletön Flow-viikonloppu takana. Olen sanaton. Kirjaimellisesti.
Lauantaina ei hirveesti jarruteltu. Vielä viiden maissakin pyöräiltiin ympäri Vallilaa ja etsittiin ruokapaikkaa. Ja mikäli joku ihmetteli mistä se Ridin dirty biisi oikein kantautui (oikeastaan se kertsi vaan, koska kelasin siihen kohtaan kokoajan uudestaan…), niin kyllä, mun puhelimesta.

Tässä on lauantain look. Tähän olis ollu repussa vielä khakinvihreä bomberi, jota ei tossa paahteessa kyllä mitenkään päin pystynyt pukemaan. Enskerralla!

Mun uus kirpparikello sopi mun mielestä tähän settiin täydellisesti!


 
T.Sara