Kiitos heinäkuun kuivien kelejen, meikäläinen on liikkunu lähes pelkästään pyörällä! Helsingissä on ihan loistavat pyörätiet ja matka keskustaan taittuu pyörällä suunnilleen yhtä nopeasti kuin ratikallakin. Ilma virtaa, aurinko lämmittää ja hyvä musa pauhaa korvissa!
Musta on hassua se, että kunnon urheiluna pyöräily on mun mielestä kamalaa. Se on mulle jotenkin aivan kamalan rankkaa, oon ihan tosi huono polkemaan kovaa! Spinning on mun painajainen ja nopeissa pyöräilykamoissa täysiä vetäminen olis varmaan mun loppu. Tämmönen sopivan lepposa vauhti sen sijaan toimii loistavasti, Jopo on mulle just täydellinen. Voin aina sanoa, että “sori tässä ei oo vaihteita eikä tällä pääse kauheen kovaa”, kun todellisuus on se, etten edes jaksaisi polkea kovempaa 😀
Välillä oon polkenu myös Espoo-Helsinki väliä (reippaalla vauhdilla 45min Jopolla, ei paha)! Vaikka pitemmillä matkoilla hiki helposti puskeekin, niin ei edes haittaa. Nykyään mulla on myös bikinit aina laukussa, jotta välillä voi vaan kääntää ohjaustangon kohti uimarantaa ja käydä pulahtamassa, mikäli semmonen fiilis tulee. Ihan huikeeta!
Pyöräillessä näkee niin paljon enemmän. Oltiin poikaystävän kanssa tulossa eilen illalla kotiin, ja törmättiin puistoon, jossa oli ihana ihana pikku puro. Jäätiin istuskelemaan hetkeksi 🙂
Jopo saatu blogin kautta Lumenelta
Vaikka eilen yöllä klo 4.30 kylmän suihkun alla kirosinkin ja huutelin Etelänavalle muutosta, niin pakko sanoa, että on nää kelit vaan meikäläisen mieleen. Yks mikä tosin ei oo mun mieleen, on Sturenkatua öisin ravaavat hälytysajoneuvot x 4207. Hoi vastapäätäni asuva Janni, heräätkö myös joka yö näihin? 😀 Oikeesti onko ihan pakko huudattaa niitä pillejä aiiiivan täysiä klo 4 aamulla kun tiellä tuskin on yhtäkään autoa?!?
Huom! Normaalisti mulla on kypärä päässä, mutta näihin kuvien tunnelmaan se ei jotenkin sopinut.
Huom 2! Muistakaa käyttää kypäriä!
T.Sara
Posted at 18:00h
in
Uncategorized
by Sara
