Käytiin Docpointissa katsomassa ihan huikea Advocate. Se kertoo asianajaja Lea Tsemelistä, joka on jo vuosikymmeniä puolustanut terroriteoista syytettyjä palestiinalaisia Israelin oikeuden edessä. Itse dokumentin päätähti oli vieläpä paikalla keskustelemassa näytöksen jälkeen! Ps. Miten ihanalta Amos Rex näyttää iltavalaistuksessa?!

Viikonloppujen luksusleipä. Joskus rauhallisina viikonloppuaamuina haetaan puiston toiselta laidalta Waystä kuuluisaa juurileipää. Ollaan muuten oltu kaikki alkuvuoden viikonloput kotona?! Ihan tosi erikoista, mutta ihanaa! Pitääkin hakea leipä kotiin taas lauantaina!

 

 

Olen viime viikkojen ajan ravannut tiuhaan Jossun luona Eirassa/Ullanlinnassa. Alue on minulle hieman tuntemattomampi, mutta nyt näitä katuja on tallottu enemmän. Ihastun tähän alueeseen koko ajan vaan enemmän ja enemmän. Järjettömän kauniita vanhoja taloja ja ihanan rauhallista. Näillä seuduilla olisi aika ihana asua!

 

 

Mikä siinä onkin, ettei meikäläisen maha voi sietää (laskiais)pullaa. Jos olisin fiksu, jättäisin tilaamatta, mutta minkäs teet. Pullahiiri mikä pullahiiri! Siis miten hyvältä jättimäinen korvapuusti ja kaakao maistuivat tuona sadepäivänä!

Olin tänään Loopilla vieraana #munloop ohjelmassa ja soitin kokonaiset 60 minuuttia omia suosikkibiisejä! Aika kului siivillä kun kerroin hämyisiä tarinoita valitsemieni biisien takaa, hah! Jakso tulee ulos 5.3!

 

 

Viime viikon pieniä iloja: lakanoiden vaihto. Vaihdetaan lakanat yleensä ehkä kolmen viikon välein, joskus useamminkin jos tilanne vaatii. Jostain syystä lakanoiden vaihto tuntuu monesti vaivalloiselta projektilta. Ehkä kun pienen kämpän ja pienen pyykkikorin takia siihen sisältyy myös niiden pesu ja kuivatus, jotka on tehtävä yleensä välittömästi… Mutta puhtaista lakanoista tulee aina ihan sairaan hyvä fiilis. Niin ihana sujahtaa puhtaisiin lakanoihin päivän päätteeksi!

Parasta tänä vuonna on meidän arkiruokakerho. Vitsi miten olen tästä iloinnut. Joka maanantai kokoonnutaan Elisan ja Tomin kanssa saman pöydän ääreen syömään toisen parin kokkaamaa arkisapuskaa. Tähän perinteeseen kuuluu myös ruokailun jälkeiset lautapelit/pelikortit. Maanantai-illoista on tullut mun suosikkeja! Kuvassa tikka masala kikherneillä.

 

 

Perjantaijoogat Pranamassa on parasta mitä ihmiselle voi tapahtua! Elisa Kuuttilan vetämä Personal Rituals -kurssi on antanut jo tässä vaiheessa ihan valtavasti. Tunneilla on perinteisten juttujen lisäksi tehty mm. tennispallohierontaa, jotka olen napannut myös omiin iltarutiineihini. Kahden tunnin jooga-/meditaatioharjotukset ovat myös haastaneet omia tottumuksia ja ajattelumalleja, mikä on ihan mahtavaa. Olen yrittänyt pitää tuon aamujoogan jälkeisen perjantain työpäivän astetta iisimpänä, vähän vaihtelevalla menestyksellä kyllä, mutta eiköhän tämä tästä 😀

 

 

Assarin palkkauksesta on ollut ihan mieletön apu ja Jossu on ottanut vastuulle läjän mun viikottaisista hommista, jotka on aikaisemmin pitänyt kiireisenä. Duunien osalta astetta rennompaa siis. Jos viikkoon on sisältynyt pitkiä päiviä, oon kompensoinut rytmiä iisimmillä päivillä!

Meidän koti pääsi toissa viikolla sisustuslehteen ja ensi viikolla tänne tullaankin tekemään jo toista sisustusjuttua! Aikamoista! Muutenkin vähän erilaisia hommia tähän alkuvuodelle. Oon mukana mm. yhdessä hurjan kiinnostavassa dokkariprojektissa, ääks!

 

 

… ja valitettavasti häätilaa ei ole vielä löytynyt 😀 Hitsi kun kaikki muu seisoo paikallaan niin kauan kunnes tila on buukattu. Huomenna mennään katsomaan yhtä hyvinkin potentiaalista. Siinä on vähän samaa henkeä kun tässä viime viikon kuvausokaatiossa Kattilahallissa! Mikäli huominen tila on meille hyvä, se tarkottaisi häitä jo tämän vuoden syyskuussa! Jännää!

 

 

Helmikuulle on mahtunut ihanan aurinkoisia päiviä, olen fiilistellyt ihan kunnolla. Perjantaina ystävänpäivän kunniaksi päätettiin Jossun kanssa, että skipataan työt ja pidetään kunnon turistipäivä Helsingissä. Sellainen kunnon inspiraatiopläjäys. Käydään valokuvamuseossa ja Regatassa kahvilla. Ehkä korttikaupassa ja kirppiksillä. Can’t wait!

 

 

xx Sara

Tags:
,

 

♡  Harrastan aamutansseja = yksin joraamista kotona aamukasilta. Biisinä toimii milloin mikäkin. Yleensä joku suhteellisen nolo. Sellainen, että hävettäisi kohtalaisen raskaasti jos se alkaisi vahingossa puhelimestani täydessä ratikassa soimaan. Viime viikolla se oli joka aamu Mamban Sä onneni oot 😀

♡  Lempipuuhaani pienenä oli 1) pukea naapurin harvinaisen chillit kissat Misu ja Dexter upeisiin päähineisiin, 2) istuttaa ne nukenvauhuihin ja työnnellä niitä ympäri kyliä.

♡  Harmittaa, että olen kadottanut kymenlaakson murteeni! Ainoastaan ihan muutama sana ja loppusointu on säilynyt!

♡  Rakastan kaikkea, mihin liittyy etikkaliemi. Pikkelöityjä vihanneksia, hillosipuleita, mummonkurkkuja… ostin viime viikolla ison purkin suolakurkkuja ja söin sen yhdessä vuorokaudessa!?!

♡  Kerron aina, että imuroidaan makkarin sänkylavojen alta parin kuukauden välein, mutta todellisuudessa kerran vuodessa on realistisempi.

♡  Harrastin pienenä yleisurheilua, päälajeina juoksu ja pituushyppy. Olin pätkä, mutta melko vikkelä ja ponnistusvoimaa löytyi. Olin ehkä 9-vuotias kun Lahden Stadionin koulujenvälisissä kisoissa hyppäsin tulokseksi reippaasti yli kolme metriä. Mittaaja ei pystynyt uskomaan tulosta ja jouduin hyppäämään uuden hypyn. Se jäi 2 cm edellisestä tuloksesta ja muistan miten harmitti!

♡  Minulla on järkyttävän tarkka hajuaisti

 

 

♡  Kiinnostukseni yrittäjyyteen ja oman rahan tienaamiseen syttyi mitä ilmeisimmin jo pikkuskidinä. Minulla oli kaikennäköisiä bisnesviritelmiä käynnissä. Parin markan hierontoja, pihakirppiksiä (joissa pääosassa oli minun ja siskon taideteokset), siivouskeikkoja ym. Kuuluisin kaikista lienee meidän pihlajabisnes, jolloin raivattiin koko mökin pihapiiri pihlajista. Neuvoiteltiin yhdelle pihlajalle kappalehinta ja revittiin siskon kanssa pihlajia juurineen maasta monta päivää. Aloitin töissä käymisen jo kohtalaisen nuorena kun ryhdyin 9-luokalla siivoamaan toimistoja parina iltana viikossa. Kuukaudessa kertyi aina 100-150€ taskurahaa!

♡  Harrastan ikkunasta naapurien ja ohikulkijoiden kyttäystä

♡  Meillä oli skidinä aina jarrusukat avantoreissuilla ja uimahalleissa. Eipähän liukasteltu liukkailla kaakeleilla, vaikka välillä ehkä muutama juoksuaskel otettiinkin.

♡  Rakastan sotaleffoja

♡  Meillä kotona lauletaan kokoajan kaikenlaisia rallatuksia. Sitä tapahtuu erityisesti vanhempieni luona, mutta nykyisin homma on levinnyt myös meille lapsille. Tähän havahtuu aina vasta kun joku ulkopuolinen tulee kylään ja huomauttaa asiasta: “Onko toi teidän isä joka laulaa?”

♡  Minulla on ollut nuorempana s- ja r-vika, jotka hävisivät jossain vaiheessa puheopetuksen avulla. Nuorempana se (ja iso rako etuhampaideni välissä) oli mielestäni pahinta mitä voi olla. Etenkin kun omaan nimeen osui vielä molemmat kirjaimet. Nykyään koen, että tällaiset ominaisuudet tekevät ihmisistä vaan persoonallisia.

♡  Haaveilen häiden pitämisestä vielä tänä vuonna! Saa nähdä miten tässä käy!

 

kuvat: Johanna Rontu

 

xx Sara

 

On perjantai-ilta. Istun yksin kotona ja odottelen sushien tuloa.

Päivä on ollut tyyppiä biopussi hajoaa rappukäytävään ja naapuritalon mies näyttää keskisormea. Netflixinikin hakkeroitiin Intian Maharashtrassa. Olen ollut kotona koko päivän enkä ole saanut oikein mistään kiinni tänään. Hiustenpesu lienee päivän ainoa saavutukseni.

Me saatiin viikko sitten huonoja uutisia kun perhetuttumme menehtyi onnettomuudessa. Ajatukseni on koko viikon enemmän tai vähemmän harhaillut menehtyneen läheisissä. Hälinän ja ohjelman keskellä asia on helpompi siirtää sivuun, mutta hiljaisuudessa en osaa ajatella oikein mitään muuta.

Pienet vastoinkäymiset tuntuvat tällaisten asioiden äärellä täysin mitättömiltä. Tuntuu väärältä, että jotain näin kamalaa pitää tapahtua, jotta sen vasta kunnolla tajuaa. Mutta sitä se elämä kai on. Se ottaa ja antaa, vailla mitään johdonmukaisuutta. Hyviä kausia pitää osata arvostaa, huonoista kausista oppia ja suruista vaan päästä jollain ihmeen keinolla ajan kanssa yli. Eräs kovia kokenut tuttavamme sanoi joskus, että elämän tarkoitus on sen jatkuminen. Mielestäni tämä on aika osuvasti sanottu.

 

 

Juuson ollessa koko viikonlopun mittaisissa polttareissa pyysin kaksi hyvää ystävääni tänään, lauantaina yökylään. Käydään kulttuurisaunassa, syödään pitsaa ja keskustellaan vaikeista asioista. Tällaisia meidän tapaamiset yleensä on ja arvostan niitä ihan huimasti.

 

 

xx Sara

Tags: