Kun tein vuodenvaihteessa listan siitä miten onnistuin vuodelle 2018 asettamissani tavoitteissa ja mainitsin yhdessä kohdassa sijoittamisesta sain teiltä useampia viestejä aiheeseen liittyen. Sijoittaminen kiinnostaa, ja se on mahtavaa. Päätin kirjoittaa postauksen 10 suoraa kysymystä rahasta, josta tulikin yksi tämän vuoden luetuimpia postauksiani.

 

Miten ja milloin aloitin sijoittamisen?

Aloitin kuukausisijoittamisen kunnolla 24-vuotiaana erään pankissa käydyn tapaamisen jälkeen. Tililtä alkoi tuolloin lähteä 200 €, neljään eri rahastoon (50 € á). Kolme matalan riskin rahastoa, ja yksi riskillisempi. Tätä ennen meikäläisen sijoittaminen on rajautunut lähinnä lapsena saatujen perintörahojen sijoittamiseen, joista tosin isäni on ollut vastuussa.

En ole asiantuntija, olen kaukana siitä. Mutta olen kiinnostunut varallisuuden kasvattamisesta ja tulevaisuuteen säästämisestä. En kuitenkaan ole kiinnostunut uhraamaan sijoittamiseen tunteja viikostani, ja siksi olenkin passiivinen rahastosijoittaja. Tililtäni lähtee siis kuukausittain siivu erilaisiin rahastoihin. Se on kaikista helpoin, mutta samalla tehokas sijoittamisen muoto. Tuotto on vuosien kuluessa suuri, vaikka se kuukausittainen rahastoihin menevä summa olisi 20 euroa ja vaikket uhraisi itse sijoittamiselle juuri yhtään aikaa.

Sijoitussuunnitelmassani lukee, että säästän eläkettä ja jälkeläisiäni varten. Tarkoituksena on siis olla kajoamatta rahastojen tuottoihin ennen eläkeikää (ellei tule hätätapaus!).

 

 

Miten sijoitan rahojani nyt?

Tällä hetkellä sijoitan rahastoihin sekä oman pankkini, että Nordnetin kautta. Tämän lisäksi teen vuosittain könttäsijoituksia milloin mihinkin. Viimeisin oli alkuvuonna Vuokratuottoon. Seuraavaksi kiinnostaisi sijoittaminen vastuulliseen kohteeseen esim uusiutuvaan energiaan tai cleantechiin!

Rahastosijoittamistani parhaiten kuvaava sana on hajauttaminen. Sijoitan useisiin rahastoihin ja eri paikoissa. Pankin kautta sijoitan edelleen neljään eri rahastoon, joista kolme matalariskisiä ja yksi riskillisempi. Keväällä aloin sijoittamaan myös Nodnetin kautta. Nordnetissa sijoitan käytännössä kahteen eri kohteeseen: Superrahastoon, eli indeksirahastoon, joka seuraa Helsingin pörssin 25 vaihdetuimman osakkeen kehitystä, ja sijoittaa osingot uudelleen kasvuosuuksien tavoin. Tämän lisäksi sijoitan Nordnetissa ETF-rahastoihin eli ns. “reaaliaikaisiin rahastoihin”, joissa osakkeiden myynti ja osto tapahtuu reaaliajassa suoraan sijoittajalta toiselle. ETF-rahastossa osakkeille määrätään myös hinta joka sekunti pörssin aukioloaikana.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että hommat kun on katsottu kerralla kuntoon, riittää kun niitä käy tsekkailemassa silloin tällöin. Tililtäni häviää rahaa joka kuun alussa, ja se hajautetaan automaattisesti näihin kaikkiin mainitsemiini rahastoihin.

 

 

Pyysin teitä lähettämään minulle sijoitusaiheisia kysymyksiä, joihin vastaan itse tai kysyn viisaammilta. Ja tosi hyviä kysymyksiä pistittekin, kiitos niistä 🙂

Mukana oli kysymyksiä meikäläisen osaamisalueen ulkopuolelta, joten päätin pistää kysymykset suosikki sijoittajilleni ja suurimmalle sijoitusinspiraatiolleni eli Mimmit Sijoittaa -kaksikolle. Ihana Pia-Maria vastasikin kaikkiin teidän lähettämiin kysymyksiin!

 

 

10 + 1 KYSYMYSTÄ SIJOITTAMISESTA

 

 by MIMMIT SIJOITTAA 

 

 

1. Mitä pitää tietää ennen kuin aloittaa sijoittamisen? Mitä kannattaisi lukea (kirjoja, blogeja, lehtiä…), jotta
sijoittamiseen pääsisi syvemmin kiinni ja saisi esim. käytännön vinkkejä eri sijoitustaktiikoista?

– Valitettavan moni luulee, että sijoittamisen aloittaminen vaatii tutkintoa kauppikselta. Tämä ei tietenkään pidä
paikkaansa. Ihan kuin mitä tahansa muutakin lajia, sijoittamista voi tehdä tosi vaikeasti, tai tosi helposti. Jostain pitää
vain aloittaa!

Me yritetään Mimmit sijoittaa –podissa ja blogissa jeesata nimenomaan sijoittamisen aloittamisessa. Jos et ole
tsekannut vielä niitä, vinkkaan röyhkeästi meidän omista kanavista 😉 Toki löytyy muitakin podeja, joista saa hyvää
tietoa, esimerkiksi Rahapodi ja Melkein kaikki rahasta.

Jos tykkää lukea kirjoja, sijoitus- ja rahakirjat joista voi aloittaa on Julia Thurénin Kaikki rahasta, Merja Mähkän ja
Unna Lehtipuun Sijoittajaksi seitsemässä päivässä ja Seppo Saarion Näin sijoitan pörssiosakkeisiin.
Ja jos talousajankohtaisuuksista haluaa pysyä perillä, voi lukea vaikka Hesarin talousuutisia, Kauppalehteä,
Talouselämää, Arvopaperia ja Viisas rahaa. Mutta huomioi, että mitään näitä ei siis ole pakko lukea, jotta voit sijoittaa.

 

2. Miten sijoittaminen kannattaa aloittaa?

– Avaamalla arvo-osuustili! Arvo-osuustili on tili, jonka kautta kirjaudut pörssiin. Arvo-osuustilille siirretään rahaa
omalta pankkitilitä, jotta pääset shoppailemaan rahastoja ja osakkeita. Ostamasi omistukset myös säilytetään siellä,
joten arvo-osuustilisi on sama asia kuin sijoitussalkku. Olen kirjoittanut ohjeet arvo-osuustilin avaamiseen
blogipostauksessa Näin avaat arvo-osuustilin viidessä minuutissa.

 

3. Onko fiksua aloittaa sijoittaminen nyt, vai esimerkiksi 5 vuoden päästä kun työelämään on päässyt kunnolla kiinni ja varallisuutta on kertynyt?

– Tähän kysymykseen vastaus on melkein aina: nyt. Miksi? Tsekkaa seuraavan kysymyksen vastaus.

 

4. Mitä käytännössä tarkoittaa korkoa korolle ilmiö?

– Korkoa korolle -ilmiö on vähän niin kuin koko pointti, miksi itse sijoitan. Ilmiö on avain siihen, miksi
pitkäjänteinen sijoittaminen on niin kannattavaa.
Kun sijoittaa rahaa pörssiin, raha tekee toivottavasti tuottoa (eli kasvaa korkoa) pörssissä. Esimerkki: sijoitat pörssiin
1000 €. Yhdessä vuodessa raha tekee 7% tuoton, jonka jälkeen arvo-osuustililläsi onkin 1070€. (Laskutoimitus: 1000 x

1,07). No, jos seuraavana vuonna pörssikurssit nousevat taas 7%, kuinka paljon rahaa arvo-osuustililläsi silloin on?
Vastaus: 1144,9€. (Laskutoimitus: 1000 x 1,07ˆ2). Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että sen lisäksi, että pörssiin
laittamasi 1000€ tekee sinulle tuottoa (eli kasvaa korkoa), myös aiemmat tuottosi tekevät sinulle tuottoa (korko kasvaa
korkoa).
Näin olemme saavuttaneet tilanteen, jossa raha, jota et edes itse ole laittanut pörssiin, tekee sinulle lisää rahaa. Ja mitä
pidemmän aikaa pidät rahat pörssissä, sitä nopeammaksi rahojesi kasvu kiihtyy. Pitkäjänteisessä sijoittamisessa
sijoitushorisontti (eli kuinka monta vuotta sijoitat) on paljon tärkeämpi kuin kuinka paljon rahaa sijoitat. Siksi 4.
kysymyksen vastaus on, että sijoittaminen kannattaa aloittaa nyt, mikäli sulla on siihen taloudellinen mahdollisuus.
Jos haluat, voit lukea korkoa korolle -ilmiöstä lisää täällä: Näin rikastut varmasti – Korkoa korolle ilmiö selitettynä.

 

 

5. Millainen sijoitusmuoto sopii henkilölle, jolla olisi varaa laittaa noin 50e sivuun kuukaudessa? Mikä on ns.
Varma ja suosituin sijoitusmuoto/-kohde?

– Olen itse koko opiskeluaikanani laittanut noin 50 € kuussa sivuun sijoituksiin. Helppo ja suosittu kuukausisäästökohde
johon olen itsekin sijoittanut on indeksirahastot. Indeksirahastoissa on matalat kulut ja ne sijoittavat laajasti moneen eri
yhtiöön. Parasta niissä on se, että niihin pääsee kiinni jo 15 eurolla! Mutta täysin varmoja sijoituskohteita ei ole
olemassakaan. Tätä avaan enemmän seuraavan kysymyksen vastauksessa.

 

6. Olen saanut käsityksen, että sijoittamisessa pätee sääntö: ‘mitä isompi riski, sitä isompi tuotto’.
Haluaisin kuitenkin, että rahani olisivat turvassa, mutta kuitenkin tuottaisivat. Mikä olisi tässä tapauksessa
fiksuin vaihtoehto?

– Oikeassa olet, pörssissä riski ja tuotto kulkee käsi kädessä. Rankka totuus on siis se, että jos et ole valmis ottamaan
riskiä, et voi saada tuottoakaan. Välillä (ei hirveän usein, mutta välillä) pörssiyhtiöitä menee konkurssiin. Vähän
useammin yhtiöt eivät tuota ihan niin hyvin, kuin mitä sijoittajat odottivat. Nämä ovat riskejä, joita pörssissä on
siedettävä.
Riskiä voi kuitenkin hallita hajauttamalla. Hyvä ja helppo tapa hajauttaa riskiä on sijoittaa yllä mainittuihin
indeksirahastoihin. Tällöin kaikki rahasi eivät ole kiinni yhdessä firmassa, vaan uskot pikemminkin siihen, että talous
kasvaa keskimäärin. Jos joku indeksirahaston omistamista yhtiöistä menee konkkaan, se ei vaikuta salkkusi arvoon niin
suuresti, sillä siellä on monia muita yhtiötä (joista jollakin luultavasti aivan loistavasti) pitämässä arvoa pinnalla. Jotta
indeksisijoittaja menettäisi kaikki rahansa, vaatisi se kaikkien indeksiin kuuluvien yhtiöiden samanaikaista konkurssia.
Se ei ainakaan omaan korvaan kuulosta hirveän realistiselta tapahtumalta.

 

7. Minulle on jäänyt kuva, että rahastosijoittaminen on melko kannattamatonta puuhaa – tuotot matalia ja
perittävät kulut syö suurimman osan tuotosta. Voiko rahastosijoittamisella rikastua? Onko suora sijoittaminen kannattavampaa?

– Riippuu sekä sijoittajasta, että sijoituskohteesta. Jos fiilistelet yhtiöitä ja haluat käyttää vapaa-aikaasi niiden
analysointiin, suorat osakkeet saattaa olla just sulle hyvä valinta! Osakepoiminnassa saattaa osua kultasuoneen ja tienata
hyvin, tai sitten ei. Osakepoiminta vie enemmän aikaa ja vaatii suurempaa alkupääomaa. Riskit ovat kovemmat, mutta
toisaalta myös mahdollisuus tuotto-odotus on suurempi.

Itse en harrasta osakepoimintaa. Tavoitteeni ei pörssissä olekaan rikastua nopeasti, vaan säästää rahaa pitkäjänteisesti ja
hyötyä korkoa korolle -ilmiöstä. Sijoittamalla indeksiin saavutan pörssin keskimääräisen tuoton, ja mitä kuluihin tulee,
suosin ehdottomasti matalakuluisia rahastoja. Indeksirahastoja löytyy jopa kuluttomia, ja ETF:istä (niistä lisää 10.
kysymyksen vastauksessa) löytyy laaja valikoima alle 0,5% hallinnointipalkkion rahastoja.

 

 

8. Voiko rahojensa kanssa päätyä tilanteeseen, että rahastoista saakin ulos huomattavasti vähemmän kuin on laittanut?

– Voi. Mutta riski ei realisoidu, ennen kuin myyt rahasto-osuuden pois! Jos talouteen iskee taantuma ja kurssit laskee,
pidä pää kylmänä ja rahat pörssissä, ja odota huonojen aikojen yli. Jos historiaan on uskominen, hyvin hajautettu
rahastosalkku kyllä nousee ennen pitkää takaisin ja vielä yli sen, mitä olet itse sinne sijoittanut.

 

9. Mikä ero on pankin kautta sijoittamisessa ja esimerkiksi Nordnetin kautta sijoittamisessa?

– Osakevälittäjät eroaa toisistaan enimmäkseen kuluissa ja tarjonnassa.

 

10. Mikä on ETF-rahasto, ja miksi kaikki puhuvat niistä? Miten ETF-rahastot eroavat tavallisista rahastoista

– ETF tulee sanoista exchange-traded-fund, ja tarkoittaa pörssilistattua rahastoa. Periaatteessa kyseessä on rahasto, jota
sijoittajat myyvät suoraan toisilleen osakkeen tavoin (ei siis rahastoyhtiön kautta). Suurin osa ETF:stä sijoittaa
indekseihin, ja niitä kutsutaan indeksiosuusrahastoiksi. No, mikä sitten on indeksiosuusrahaston ja indeksirahaston ero?
Käytännössä se, että indeksiosuusrahastolle merkitään pörssissä hinta joka sekunti, kun taas indeksirahastolle kerran
päivässä. Kaltaiselleni pitkäjänteiselle sijoittajalle tällä ei pitkällä aikavälillä kuitenkaan ole yhtään mitään merkitystä.
Uskon, että syy siihen, miksi ”kaikki puhuvat ETF:stä” on se, että niitä löytyy laajempi valikoima kuin rahastoja ja
niiden kulut ovat useasti matalammat. Toisaalta ETF:ien kautta voit sijoittaa mitä ihmeellisempiin (ja välillä myös
kyseenalaisiin) instrumentteihin, joten ne kannattaa tsekata tarkasti. Voit lukea ETF:stä lisää täällä: WTF is ETF?

 

11. Uusiutuvaan energiaan ja cleantechiin sijoittaminen kiinnostaa. Jos haluaa aloittaa ekologisen/vastuullisen sijoittamisen, miten liikkeelle? Millaisia kohteita suosittelet?

– En valitettavasti voi suositella mitään kohteita, koska minulla ei ole lupaa jakaa sijoitusneuvontaa. Mutta jos
vastuullinen sijoittaminen kiinnostaa, suosittelen lukemaan Finsifin sivuja: Mitä vastuullinen sijoittaminen tarkoittaa? Voit myös kysyä rohkeasti pankilta/osakevälittäjältäsi, minkälaisia vastuullisia rahastoja heillä on tarjolla tai tutkia pörssiyhtiöiden vastuullisuusraportteja, jos osakepominta kiinnostaa!

 

 

 

LUE & KUUNTELE LISÄÄ:

Mimmit sijoittaa -blogi

Mimmit sijoittaa -podcast

Pssst. Mimmit Sijoittaa on ehdolla Kauppalehden Vuoden sijoitusteko -skabassa (!!!). Annetaan tukemme heille yhdessä! Äänestää voit 8.9 asti (menee sekunti!).

 

 

 

xx Sara

 

Olin tänään Mimmit sijoittaa -iltapäiväteellä St Georgessa kuulemassa ja oppimassa sijoittamisesta. Onko kukaan käynyt kuuntelemassa tätä inspiroivaa kaksikkoa, jonka tavoitteena on innostaa ja jakaa naisille tietoa sijoittamisesta? Tilaisuudessa oli ihanan rento meininki, ja se suoraan sanottuna yllätti minut, vaikka osasinkin aavistella ettei kuivasta tapahtumasta missään nimessä ole kyse. Hanna ja Pia olivat pukeutuneet jakkupukujen sijasta värikkäästi pinkkiin. Pöydissä odotti teeleipiä ja skumppaa. Taustalla lauloi Destiny’s Child.

Ensimmäisessä slidessä luki kissan kokoisin kirjaimin: sijoittaminen on helppoa. Ja ihan tottahan se on. Passiivinen rahastosijoittaminen ei vaadi juuri mitään, mutta tuottaa vuosien kuluessa suuria summia. Vaikka se kuukausittainen rahastoihin menevä summa olisi 20 euroa. Aika on rahaa, ja juuri sen takia toimiin pitäisi ryhtyä nyt, eikä 10 vuoden päästä. Jokainen hankalampi termi avattiin selvästi ja rahasta puhuttiin suoraan kiertelemättä. Kysymysten esittämiselle oli harvinaisen matala rima.

Vaikka tässä on 7 vuotta kerrytetty säännöllisemmin ja epäsäännöllisimmin rahastoihin ja tehty kertasijoituksiakin vuosittain, tuli kahden tunnin aikana opittua ihan valtava määrä uutta tietoa. Ja aloitimpa kuukausittainen rahastosäästämisen Nordnetinkin puolella!

Esitin jo toiveeni, josko olisi mahdollista saada oma tilaisuus vastuulliseen/ympäristöystävälliseen sijoittamiseen ja metsäsijoittamiseen! Kuulemma tällainen voisi järjestyä 🙂

Moni toivoi 10 suoraa kysymystä rahasta -postauksen yhteydessä minulta sijoituspostausta ja nyt pyytäisinkin teiltä kysymyksiä. Mitä sinä haluaisit kysyä sijoittamisesta? Tyhmiä kysymyksiä ei ole! Ja jos tulee meikäläisen tietämykselle liian hankalia, konsultoin ammattilaisia! 🙂

 

 

 

xx Sara

 

Sain loppuvuodesta meilin eräältä iäkkämmältä tuttavaltani blogiurani aivan alkuajoilta. Hän onnitteli minua urallani menestymisestä, mutta muistutteli samalla ettei ole fiksuinta antaa haastatteluja vuosituloista tai kertoa suunnitelmista sijoitusasunnon oston osalta. Perusteluna oli se, ettei kaikilla ole välttämättä varaa moiseen ja tällainen suorapuheisuus rahasta aiheuttaa vain ikäviä tunteita.

Minulla ei ole koskaan ollut ongelmaa puhua rahasta. Ei silloin kun tienasin 1200e kuukaudessa eikä nyt kun kuukausitulot ovat moninkertaistuneet. Mielestäni niitä ongelmia ja eriarvoisuutta nousee esiin juuri silloin kun rahasta ei puhuta ääneen. Kun oletetaan ja arvuutellaan, eikä tiedetä miten esimerkiksi ystäväpiirin sisällä sijoitetaan tai pyydetään palkkaneuvotteluissa.

Vastausviestissäni totesin, että uskon uuden sukupolven, jossapa vielä freelancereitä ja yrittäjiä on kasvavassa määrin, kaipaavan nimenomaan läpinäkyvyyttä. Sitä, että puhutaan asioista niiden oikeilla nimillä. Koen, että näillä keinoin saadaan aloja eteenpäin ja tasa-arvoa niin alojen sisälle kuin eri alojen välille. Rahan ei pitäisi olla tabu, vaan keskustelunaihe siinä missä mikä tahansa muukin arkinen asia.

Veera herätti inspiroivalla IG-postauksellaan raha-aiheen jälleen esiin, ja päätin minäkin tarttua pitkästä aikaa tähän! Siksi kysyinkin teiltä tänään Instagram Storyssani: mitä te haluaisitte kysyä minulta rahasta?

Tässä tulee teidän kysymyksiä (oli muuten hurja määrä ihan mielettömän hyviä!) ja vastauksia niihin.

 

 

10 SUORAA KYSYMYSTÄ RAHASTA

 

 

Sijoitatko rahastoihin/osakkeisiin? Paljonko rahaa sinulla on säästössä?

Kyllä. Kuukausittain tililtä lähtee n. 1000 euroa neljään eri rahastoon. Osa matalan riskin rahastoja, osa riskillisempiä. Kaikki pitkäaikaisia, eli tarkoituksenani ei ole koskea säästöihini kuin vasta vanehmmalla iällä, tai sitten kun on ihan pakko.

Lisäksi pari kertaa vuodessa teen erillisiä sijoituksia, viimeksi sijoitin tammikuussa vuokratuottoon. Rahastoissa ja osakkeissa minulla on kiinni n. 140 000. Tietynlaiseksi sijoittamiseksi koen myös hyväntekeväisyyteen ja ympäristöjärjestöihin lahjoittamisen. Näihin minulta lähtee kuukausittain 150e.

 

Kuinka paljon tienaat/nostat palkkaa?

Vaihdoin vuodenvaihteessa osakeyhtiöön, enkä ole vielä nostanut palkkaa kertaakaan. Yrittäjänä on muutenkin hankalampi hahmottaa kuukausiansioita palkkatyöläiseen verrattuna. Rahaa tulee silloin kun laskutetaan ja esimerkiksi vuosiprojektien osalta laskutuskausia voi olla kaksi tai kolme kertaa vuodessa, ei siis joka kuussa.

Säästöjä on kertynyt sen verran, että pystyn tällä hetkellä elelemään hyvin niillä. Viime vuonna tein voittoa/tienasin n. 250 000, josta maksan toki ison siivun veroja.

 

Paljonko maksoit asunnosta?

Omistan asunnostamme 65% eli yksin en asuntoa ostanut. Kämpästä maksettiin 370 000 euroa.

 

Miten rahan arvo on muuttunut, kun tulosi ovat kasvaneet?

Suurin kontrasti on ollut vaihe kun opiskeluista on siirtynyt täyspäiväisesti työelämään. Kun siirryin työelämään ja tietynlainen rahasta stressaaminen loppui, vaikka työllistinkin itse itseni.

Tilanne tänäpäivänä mahdollistaa sen, ettei rahaa tarvitse liiemmin miettiä. Voin syödä ulkona keskellä arkiviikkoa tai ostaa lennot ilman, että pitää säästää kuukausituloista. Koen olevani ihan hurjan etuoikeutettu. Välillä pitää nipistää itseään.

En koe olevani tuhlaaja, mutta samaan aikaan myös pistän rahaa mielelläni liikkeelle. Ajattelen, että raha palvelee meitä parhaiten silloin, kun se laitetaan kiertoon. Kun raha sijoitetaan tai sillä tuetaan esimerkiksi paikallisia palveluita, siitä on hyötyä meille kaikille.

 

Paljonko sinulla menee keskimääräisesti rahaa viikossa ruokaan, mikä osa siitä ulkona syömiseen?

Riippuu tosi paljon siitä kuinka paljon viikolle osuu ravintolassa käymistä. Tyypillisenä viikkona syön lounasta ulkona 3-4 päivänä viikossa. Yleensä yhtenä iltana viikossa käydään ulkona syömässä tai tilataan kotiin. Sanoisin, että n. 150-200e tavallisena viikkona ruokaan, ehkä hieman reilu puolet siitä ulkona syömiseen.

 

kuvat: Kaisa Turunen

 

Miten määrittelet työsi arvon Instagram-yhteistyössä?

Suurimmat merkittävät tekijät hinnan osalta ovat kuvan tavoittava näkyvyys sekä oma brändiarvoni. Tätä voi verrata esimerkiksi sanomalehdestä ostettuun mainospaikkaan. Suuri merkitys on myös kuvaoikeuksilla, eli sillä missä kaikkialla kuvaa käytetään, kuinka pitkään ja kuinka paljon sille ostetaan sponsorointia. Osan hinnasta muodostavat myös suunnittelu, kuvaaminen ja raportointi. Joskus mukaan voi sisältyä myös valokuvaajan palkkioita tai tilavuokria. Riippuu siis tosi paljon kampanjan laajuudesta ja asiakkaan vaatimuksista, saattaa olla 500e tai 2500e.

 

Onko sinulla koskaan ollut pulaa rahasta?

Sanoisin, että tavallaan opiskeluaikoina. Olin jääräpää enkä suostunut ottamaan opintolainaa. En jostain syystä halunnut lainata rahaa edes vanhemmiltani. Tein opiskelujen ohella aina töitä, jotka helpottivat arjen kuluja. Muistan kyllä kauppareissut kun kiersin ensitöikseni hyllyjen aletuotteet ja olin todella perillä siitä monta euroa ja senttiä tililläni on rahaa. Tiedostin kuitenkin, että tämä vaihe elämästä on vaan väliaikaista, ehkä sen takia se ei tuntunut niin pahalta. Lisäksi taustalla oli tieto siitä, että jos en yksinkertaisesti selviä, niin sitten otan vaan lainaa tai lainaan vanhemmiltani. Asemani oli siis selvästi etuoikeutettu. Tiukka rahatilanne toimi minulla eräänlaisena motivaationa paiskia hommia kahta kovemmin koulussa ja töissä.

 

Kallein ostoksesi?

Se lienee 4300 euron Chanelin laukkuni, jonka ostin itselleni valmistujaislahjaksi. Isäni maksoi laukusta kyllä puolet, se oli hänen lahjansa minulle! Tosin tuo puolikas laukun hinta on varmaan sekin kallein ostokseni.

 

Riitelettekö ikinä rahasta kotona?

Poikaystäväni on huomattavasti säästeliäämpi rahankäyttäjä minuun verrattuna. Hän maksaa laskunsa aina ajoissa ja tekee yleensä pelkästään järkeviä hankintoja. Suurimpia riidanaiheuttajia rahan osalta ovat olleet ehkä tilanteet, jolloin en ole muistanut maksaa laskuja tai vaatia vakuutusyhtiöltä korvauksia myöhästyneistä matkatavaroista tms 😀 Merkkilaukkuja hän ei myöskään ymmärrä.

 

Viiden vuoden ura-/taloussuunnitelma?

Anni Hautala sen sanoi fiksusti Trendi-lehden haastattelussa: “En ole suunnitellut uraani. Inhoan kysymystä, missä olen viiden vuoden päästä. Olen tarttunut tilaisuuksiin”.

Allekirjoitan tämän täysin. Ja totean samalla, että ajattelen aika samalla tavalla taloudestani. Pyrin tekemään fiksuja siirtoja ja sijoittamaan säännöllisesti. Samalla haluan kuitenkin nauttia elämästäni ja kuluttaa esimerkiksi ravintoloihin, kosmetologi-käynteihin ja hyvään kuntosaliin. Raha ei ole se ensimmäinen motivaattori urallani, mutta se on aika konkreettinen tapa asettaa tavoitteita.

 

 

 

Psst. haastan muutkin bloggaajat tarttumaan samaiseen kysymyshaasteeseen!

 

 

xx Sara

Tags:
, ,