Kulisseissa sattuu ja tapahtuu eikä valokuvat aina kerro totuutta.

No, nyt minä kerron. Tässäpä tarinat 11 kuvan takaa…

 

1.

Isä fileerasi kalaa rannassa ja lokkeja oli kaikkialla. Hyödynsin tietenkin tilanteen ja ryntäsin nappaamaan kuvan riippukeinuun. Lokit metelöivät ja kala haisi. Ei sittenkään niin rentouttava riippukeinuhetki.

 

2. 

 

 

Kuvatekstissä lukee: “I don’t know where I’m going but I’m on my way”. Todellisuudessa tiesin oikein hyvin mihin olen matkalla. Nimittäin vessaan, taas. Vatsa oli kuralla koko meidän Ubudin reissun ajan 😀

 

 

3. 

 

Pidettiin ystäväpariskunnillemme intiailta ja vaikka kattaus näyttää kohtalaisen söpöltä, oli pöydässä ihan järkyttävän epämukava istua 😀 Selkä oli kipeä kaksi päivää.

 

4.

 

Noin 15 sekuntia tämän kuvan nappaamisesta, istui viereeni paikallinen jamppa kauppaamaan pilveä. Hyvinkin tyypillistä Caye Caulkeria!

 

5. 

Tämä tokiolainen pehmis ei sulanut siis ollenkaan vaikka sitä pidettiin 20 minuuttia suorassa auringonpaahteessa 😀 Kysymys kuuluu, mitähän säilöntäaineita se sisälsi? 😀

 

 

6.

En suinkaan istu sängyllä, vaan kuulkaas kirjoituspöydällä.

 

7. 

 

Tätä kuvaa varten tyhjensin pyörän korini sisällön kuvan ulkopuolelle: kauppakassi, vessaharja ja talouspaperia.

 

 

8. 

Eräs mies tuli tätä kuvaa ottaessamme kysymään, josko voitaisiin samalla ottaa hänestä uudet cv-kuvat.

 

 

9. 

 

Meidän keittiö ei oikeasti näytä tältä. Piilotin lavuaariin vaikka mitä: pastapurkit, tiskirätin, tiskiharjan, yrtit, voiveitset, kokkikirjat ja pari kodinkonetta.

 

10. 

 

Meidät häädettiin tästä hotellin terassisyvennyksestä pois, alue oli varattu 6-vuotiaan synttäreitä varten ja se koristeltiin lukuisin jalkapalloilmapalloin!

 

11.

Isä oli puoli tuntia aikaisemmin ostanut paikallisesta vaatekaupasta tämän täysin uuden lookin, jonka halusi heti pistää päälleen ja josta otettiin tietenkin tuliterät profiilikuvat. Ps. noin puoli tuntia myöhemmin hän osti myös Stan Smithit!

 

 

xx Sara

Tags:

 

Kello on 13:03 lauantaipäivänä ja makailen edelleen sängyssä. Huomio heti alkuun: postauksen Italian loman kuvituksella ei ole yhtään mitään tekemistä tekstin kanssa.

Olen selannut kaikki mahdolliset iltapäivälehdet, plärännyt uuden tuulettimen käyttöohjeet. Kuunnellut Aladdinin soundtrackia (tänään leffaan!) ja muutaman podcast-jakson (ja hakannut vähän väliä 15 sek kelausnappia, kun ajatus harhaillut ties missä).

Syönyt jo kaksi aamupalaa.

Vähän huono omatunto, koska kesälauantai ja ulkona paistaa aurinko ja täällä minä vaan homehdun ilman mitään kunnollista syytä. Edes ikkunaa en ole avannut, voin vaan kuvitella miten huono ilma täällä on. Ja edelleen siis sängyssä, vaikka heräsin jo 5 tuntia sitten. Mutta kaipa sitä joskus voi näinkin päivää viettää. Kesälläkin. Vaikkei olisikaan kuumeessa tai migreenissä. Tai darrassa.

Juuso lähti viikonlopuksi pelaamaan golfia. Tuntuu oudolta olla viikonloppua yksin kotona. Yleensä se olen minä, joka on menossa.

Loman jälkeinen työviikko hurahti ennätysvauhtia. Rästihommia ja haastatteluja. Olin eräässä podcastissa vieraana keskustelemassa ilmastoahdistuksesta ja eilen puhumassa lehteen ulkonäköpaineista. Tärkeitä aiheita molemmat, oli mahtava päästä mukaan! Innolla odotan näiden julkaisuja!

 

 

 

Ei muutenkaan mikään perusviikko tämä. Olin nimittäin ensimmäistä kertaa ikinä graffiti maalaamassa, kiitos mimmit peinttaa! Vitsit se oli haastavaa. Mä alan ymmärtämään niitä kaikista rumimpia teoksia, kun sitä miettii, että miksi joku on tommosenkin tohon tahallaan sutannut. Mutta todennäköisesti se on vaan parasta mihin seinään suihkuttaja on pystynyt. Ei ole helppo laji tämä ollenkaan 😀 Se mitä en ymmärrä, on graffitit siellä, mihin ne ei kuulu. Taiteilkaa siis siellä, missä se on sallittua! PS. oon aina miettinyt, että saako toisen graffiti maalauksen päälle tehdä omansa. Vastaus kuuluu, että saa. Pitää vaan kuulemma odottaa, että itse tekijä saa omasta teoksestaan kuvan, jonka jälkeen tila on vapaa!

Tällä viikolla on tapahtunut myös toinenkin ennennäkemätön juttu: olen käyttänyt joka päivä huulipunaa. Kiitos Labellon matalan kynnyksen huulipunatikku, pääsit suosikikseni!

Eilen kävi nolo homma. Istuin verkkarit päällä keittiön pöydän ääressä näpyttämässä läppäriä kun puhelimeen kilahti ilta seitsemältä viesti: “Sara, ootko sä tulossa, ne tulee kohta?!“. Shit. Yllärinä järkätty valmistujaisdinneri, oliko se tänään?! Olin merkannut väärälle päivälle. Onneksi en ollut pessyt meikkejä pois, ei nimittäin ollut kaukana. Tilasin taksin, heitin mekon päälle ja lisäsin kerroksen matalan kynnyksen huulipunaani 😀 Vartissa olin jo töööläisessä tapasravintolassa. Ja kolmen tunnin jälkeen vielä ihastelemassa seurueemme karaoketaitureita KGB:ssä. Mietin miten mahtavaa olisi osata laulaa. Oon joskus haaveillut laulutunneista tai kuorosta. Ihan vaan huvikseen. Vaikken laulaa osaakaan, musta laulaminen on silti kivaa. Ja samaan aikaan sairaan jännittävää. En ole koskaan uskaltanut laulaa karaokea yksin!

 

  

 

En ole kahteen ja puoleen kuukauteen harrastanut mitään muuta liikuntaa kuin lenkkeilyä, ja voin kertoa, että se näkyi ja tuntui torstaina kun tauon jälkeen palasin TFW:lle. Maitohapot pamahtivat kohtalaisen iisissä treenissä reisiin jo tunnin puolivälissä. Siis käytännössä kehonpainokyykyistä?! Hullua miten se meneekin näin, että juosta jaksaa vaikka kuinka, mutta muutama kyykky saa jäsenet vapisemaan?!

Hei ja se Kallion lenkkiryhmä! Se pitää muuten pistää pystyyn kesän aikana. Viimeistään loppukesästä! Vähän oli puhetta, että käytäisiin syyskuun lopussa vetämässä Espoon rantamaratonilla puolikas (juuri kun puhuin, että nyt loppuu juokseminen haha). Mutta silleen kivalla fiiliksellä ja rennolla treenillä, ei verenmaku suussa ja ennätysajalla.

Huomenna häippäsen viikoksi mökille perheen kanssa. Vaikka ei tästä niin hirveän kauaa ollut kun viimeksi hengattiin, mutta toisaalta tällä jengillä sitä viihtyisi vaikka vuoden neljän seinän sisällä. Mökki-ikävä on valtava <3

Näen jo itseni laiturilla makoilemassa skumppalasin kanssa, mutta todellisuus on kyllä vähän erinäköinen. Etätöitä on tehtävä jonkun verran ja sen lisäksi mökillä on tosi paljon hommaa. Metsää pitää raivata ja puutöitä tehdä, mutta eiköhän meillä ihan lystiä tule kuitenkin olemaan <3

 

     

 

Nyt mä ryhdistäydyn. Pesen ensinnäkin hampaat (yök) ja puolipakotan itseni ulkoilmaan. Ihanaa viikonloppua tyypit 🙂

 

xx Sara

Tags:

 

Ylen tänään julkaisema kattava juttu meikäläisestä ja työstäni

Ja edelliseen liittyen teiltä kyseisestä artikkelista saamani palaute! Kiiiiiitos! <3

Juuson mummon 90v bileet, joihin ilmestyi illan aikana tanssilattia (ja joissa soi myös Cardi B)

Ruokakaupan hyllyjen välissä moikannut kauppias

Miss Kovis -leffan kohtaus, jossa FBI-agentille aletaan tekemään muodonmuutosta (aina yhtä hyvä!)

Keskiviikon saunavuoro ja kookosvedet!

Kotona paistettavat valmis-croisantit, jotka pursuaa aina ihan täysiä sieltä purkista

Elisan vastaus kun soitin ja kysyin lähteekö hän Ruissiin meidän kanssa: “en kyllä siis tänä vuonna en lähde, ihan suoraan sanottuna en lähde vaikka maksettais”. Ja 10 minuutin juttelun jälkeen: “Siis ei kyllä mä oon imus, todellaki messissä” 😀

 

 

Macarena-tanssit autossa

Vuoden eka range reissu, eipä tullut viime vuonna golfattua kertaakaan 😀

Via Tribunalissa viereisessä pöydässä istunut pikkuneiti, joka pitsaa haukatessaan totesi: “äiti, ihan kelpo pitserian valitsit”

Pinaattikeitto ja suorastaan täydellisen pehmeäksi keitetty kananmuna

Kallion juoksurinki, joka lähti puoliläpällä ja näyttääkin nyt vahvasti siltä, että tulee toteutumaan! Pistetään jengi kasaan kesän alussa!

Lätkän MM-kisojen tuoma kisakatsomot ja kisafiilis – näitä on ollut ikävä!

Kassajonossa minua ennen ollut vanha mies, joka osti kissatarroja

Se, että tänään tulee vihdoin Selviytyjät Suomi finaali!!!

Kun Juha Tapion Hartwall-keikka ei jäänyt vaan puheeksi, vaan me todella ostettiin äidin ja siskon kanssa liput sinne! 😀

 

kuvat: Jonna Leppänen

 

xx Sara