HERKKULAKOSSA
20 March, Mar 2014 - 09:05
Mä en oikeen tiedä mistä tää idea tuli, tai siis no poikaystävän suustahan se tuli ja porukoilla vietetyn “hyvin syödyn” viikonlopun jälkeen eli joo no aika ymmärrettävää. Tosin yleensä tämmöset kakkuviikonloppujen jälkeiset päätökset kestää mulla ehkä noin 2,5 päivää, mutta tähän tällä hetkellä käynnissä olevaan vetoon on sitouduttu oikein kunnolla. Ehkä se johtuu Juusosta, se on vähän tunnollisempi tämmösissä sopimuksissa. Enkä mä voi hävitä sille, en tietenkään.
Säännöt: Ei leipää viikolla ja viikonloppuisinkin harkitusti. Ei sokeria. Ei herkkuja. Ei limuja. Ei makuvichyjä. MUTTA ketään ei saa “loukata”. Eli kun mennään synttäreille tai mummolle ja jos siellä tarjotaan jotain edellämainituista, ei saa kieltäytyä. Koska me nyt ei kamppailla ylipainon kanssa, pidetään järki päässä. Ei siis mitään noloja totaalikieltäytymisiä, joista tulee vaivaa nähneelle vaan paha mieli.
Pituus: Pääsiäiseen asti, eli yht. 2kk. Tällähetkellä ollaan puolivälissä.
Taustaa: Mä en syö karkkia arkena oikeastaan ikinä. Paitsi extempore leffaillat jne. Yhdistän herkuttelun aina läheisiin ja ystäviin, en tiedä oonko ikinä ostanut karkkipussia noin vaan itselleni. Tuun perheestä, jossa karkkipäivä oli tasan lauantaina ja arkena ei herkkuja syöty. Käteen lyötiin 10mk ja sillä sai ostaa karkkia tai leluja tai mitä lystäsi. Juhlat oli sitten asia erikseen! Arkiherkuissa oon siis tarkkana, mutta muita ruokaan liittyviä ongelmiahan kyllä löytyy…
Ongelmat: Laiska ruoanlaittaja, napsiminen, yliherkkä vatsa, aterioiden skippaaminen, kerralla liikaa syöminen, light-tuotteet, limun kittaaminen ympäri viikkoa, leipähullu, irtokarkkihirmu, iltasyöminen…

Neljä viikkoa ilman suurempia herkkuja, leipää ja limua (paitsi tosiaan vklppuisin astetta rennommin, mutta ei yhtään limua eikä karkkia!) on ollu yllättävän helppoa. Mitä nyt muutaman kerran lähteny suht kovalla volumella suoraan kurkusta: “Mä haluun punamustia pääkallojaaa!!” “Kuka on menny ostamaan pepsimaxia!!!” jne. Oon jopa huomannu kropassakin muutoksia. Painoa on saattanu lähteä hieman, eikä vatsakaan enää turpoile. Vatsaan ei siis oikeesti enää koske perinteisen säännöllisesti ja muutenkin kropassa on hyvä olo kokoajan. Leipäkielto pakottaa ruoanlaittoon, mikä on ollut erittäin positiivista! Oon ollu tarkka tasasesta ateriarytmistä, ja myös tällä on varmasti vaikutusta hyvään oloon.
Tän kuurin aikana oon katottu dokkareita mm. lisäaineista (huom heikon paikan tullen :D) ja aikasemmat ruokailutottumukseni on alkanu pikkuhiljaa ällöttää. Mua on aina kiinnostanu se liikuntapuoli ja ruokapuolikin joo, mutta ei varsinaisesti puhdas elimistö. Oon katsonu ehkä kaloreita, mutta en tuotesisältöä. Haluan olla jatkossa tietosempi siitä mitä syön ja valmistaa monipuolisia ja ravitsevia ruokia itse. Oon aina sanonu, että kohtuus kaikessa toimii, mutta se limun kittaaminen ja light-tuotteiden ostaminen taitaa kyllä nyt loppua kokonaan!
Mutta jees, vielä mennään, kuukausi ainakin. Vanhan kunnon Yllytyshullun Arttu Harkin sanoin: “Katsotaan miten pojan käy”.
Onko teillä ollut vastaavanlaisia herkkulakkoja? Onko kellään meneillään? 🙂
T.Sara
Posted at 09:05h
in
Uncategorized
by Sara