Monipuolinen Sri Lanka 21 March, Mar 2014 - 18:31

Heti alkuun suuret anteeksipyynnöt teiltä, jotka kyselitte tästä postauksesta heti reissun jälkeen ja joille vastasin jo tammikuussa, että ihan kohta tulee. Piru vie, unohtui. Mutta mikäs sen miellyttävämpää kun palata reissukuviin ja -tunnelmiin tämmösenä heikkona hetkenä kun takatalvi tekee pahasti tuloaan ja Iltalehti toitottaa, että vuoden kylmimmät päivät ovat vasta edessä. Nyt siis luvassa budjetteja, reissuinfoa, kohteita, suosituksia, kuvia, selityksiä ja kaikkea mahdollista mun the ensimmäiseltä reppureissulta, tammikuun kolmen viikon Sri Lankan matkalta!

Koko reissun kuvahan muuttui heti alkuun aika kivasti eikä sattumiltakaan vältytty. Varasin reissun marraskuussa, tarkoituksena mennä moikkaamaan siis mun kahta kaveria, Tiiaa ja Niinaa, jotka ovat reissussa puoli vuotta ja viettävät joulu-tammikuussa kuukauden Sri Lankalla. Lennot ostin Sri Lankan pääkaupunkiin Colomboon ajalle 1.1- 20.1. Heti kun hehkutan lennoista Facebookissa, selviää, että meidän yhteiset ystävät, Annika ja Julia, ovat myös lähdössä samana päivänä ja suunnilleen samalle ajalle tyttöjä moikkaamaan. WHAAAT!?
Lensin yksin Helsingistä, tytöt tulisivat samana päivänä Tukholmasta. Koneessa ollessani selvisi, että tytöt olivat jääneet päiväksi jumiin Dohaan, ja meikä joutuisin viettämään ekan yön yksin Colombossa. Olin sysännyt matkanjärjestelyvastuun Julialle ja Annikalle, joten alkuun iski pieni paniikki 😀 Mihin mä olen ees menossa?! Koneessa tutustuin kahteen mahtavaan suomalaistyttöön, joiden kanssa pitkät lennot Istambulin ja Malediivien kautta Colomboon sujahtivat hetkessä. Lähdinkin tyttöjen kanssa lopulta Sri Lankan lentokentän viereiseen kylään, Negomboon yöksi. Yövyttiin dormissa usean reppureissaajan kanssa. Laulettiin kitaran säestyksellä kuistilla, käytiin auringonlaskussa uimassa, juotiin Lion-bisseä ja syötiin rice and currya. Tässä vaiheessa mulle selvisi reppureissaamisen perimmäinen tarkoitus. Ei mitään hajua tulevasta, kaikki on mahdollista. Uusia ihmisiä ja rentoa menoa. Ihanaa! Silti ekana yönä täydessä dormissa, kerrossängyn yläsängyssä sen kaiken kuorsauksen lomassa iski aivan kamala koti-ikävä ja taisin nukkua ruhtinaalliset 10 minuuttia. Tämä jäi onneksi pahimmaksi yöksi.
Julia ja Annika tulivat Negomboon ja lähdimme yhdessä bussilla pääkaupunkiin Colomboon. Päätarkoituksena oli etsiä Qatar Airlinesin toimisto, josta tytöt saivat kummatkin 250 dollaria korvausta lentojen ylibuukkauksesta. Toimisto löytyi ja rahatkin saatiin hetken jankkausten jälkeen. Kierrettiin hektistä Colomboa, käytiin syömässä jne. Matka jatkuisi illalla 5 tunnin bussimatkalla etelään, Tiian ja Niinan luo Hikkaduwalle. Edessä oleva loma voisi kunnolla alkaa!

Hikkaduwa (postauksia täällä täällä täällä ja täällä)
Ihastuin Hikkaduwan meininkiin. Turisteja on paljon, mutta pääosin reppureissaajia jne. Ei välttämättä mikään perhekohde samoin ne helposti tunnistettavat suomalaiset vyölaukuilla varustetut kanariansaari-turistit ovat jääneet kohteen ulkopuolelle. Majoitukset ovat edullisia ja kivoja guest houseja ja hostelleita on paljon. Ravintoloita, kivoja baareja, rantakuppiloita, mukavia ihmisiä, hyviä bileitä! Oltiin täällä kahdesti. Viikko alkuun ja neljä päivää ennen kotiinlähtöä. Ekalla kerralla oli season-aika eli turisteja oli paljon. Tokalla kerralla joululomat oli selkeesti lusittu, ja 70% jengistä oli tipo tiessään. Rannalla on surffispotit sekä mestareille, että vähän huonommillekin. Aloittelijakin pärjää. Mulle jäi sellanen fiilis, että Hikkaduwalla paistoi aina aurinko.

Ehdoton guest house suositus: Vernon’s guest house. Suoraan surfpointin edessä! Paras henkilökunta ja lepposaa porukkaa koko mesta täynnä.

Snorklaus (postaus täällä)

Hikkaduwan ranta on pitkä, toisella puolella on enemmän turisteja, toisella taas parempia hotelleja ja kirkkaampaa vettä. Käppäiltiin sinne yhtenä päivänä snorklaamaan ja katsomaan kilppareita. Mikäli kaipaa enemmän hohtoa, hikkaduwa sopii siis toisenlaiseen lomaankin.

Elipityan vesiputous (postaus täällä)

Vuokrattiin pariksi päiväksi skootterit taas jollain 4e päivähinnalla ja käytiin ehkä n 1,5h ajomatkan päässä Hikkaduwalta kuuluisalla vesiputouksella, jonne mentiin viidakon läpi. Skootterit on mun mielestä paras tapa liikkua, niin rentoa. Oli ihana ajaa kylissä. Näin tällä päiväreissulla ekan kerran kunnolla luontoa.

Weligama (postaus täällä ja täällä)

Toisena skootteripäivänä huristeltiin toiseen suuntaan, Weligamaan, joka on tunnettu aloittelijalle sopivasta surffirannasta. Tarkoituksena oli viettää lomaa jossain vaiheessa sielläkin. Täällä aallot olivat helppoja ja surffikin tuntui heti siistimmältä. Ranta tosin ei ollut kummonen, vesi ei ole nin kirkasta, mutta väliäkö sillä! Reissun myöhemmässä vaiheessa oltiin viikko Mirissassa, paikka on ihan lähellä Weligamaa. Tultiin Mirissasta usein bussilla tai tuk tukilla 15minuutissa tänne surffaamaan. Weligaman päiväreissulla tutustuttiin paikallisiin, jonka jälkeen reissun seuraava siirto olikin selvillä.

Adam’s Peak  (postaus täällä)

Vuokrattiin vani, hommattiin maailman suloisin kuski (herra viikseksi nimettiin), pakattiin kamat ja lähdettiin Hikkaduwalta illan suussa ajamaan kohti Adams Peakia. Ajomatka taisi olla joku 4h. Meitä oli peloteltu tästä, edessä oli kiipeäminen Adams peakille. Kyseinen vuori on pyhiinvaelluskohde, jossa Aatamin kerrotaan ottaneen ensiaskeleensa. Sinne kiivetään katsomaan auringonnousua. Korkeus on 2200m ja rappusia on 5200, perus rappustreeni. Aikaa pitäisi varata 4h, eli 2 yöllä kiipeämään, jotta ehtii kuudeksi auringonnousuun. Tietysti tultiin auttamattoman myöhässä autolla paikalle. Ei ollut muuta vaihtoehtoa kun kiivetä ripeästi. 4h vai, no meillä meni 1h 45min 😀 Oltiinkin 1,5h ennen aurinkoa vuorella. Oliko pikkusen kylmä!! Odotus kuitenkin palkittiin, näkymä ja kokemus oli upea. Ehkä jopa pahempaa kun kiipeäminen oli alastulo, APUA mikä polte. Eikä unta koko yönä, nimimerkillä kun päästiin alas nukahdin aamupalapöytään.

Vuoristojuna (postaus täällä)
Vuorelta ei muuta kun autoon ja Herra viiksi heitti meidät upeiden teeviljelmien lomassa kulkevan vuoristotien kautta juna-asemalle. Hassua miten erilaiselta maisemat näyttivät valoisan aikaan. Ostettiin 20sentin junaliput Ellaan ja hypättiin vuoristojunaan. Luvassa olisi hidasta menoa ja kaunista maisemaa. Herra viiksi ajoi autolla odottamaan meitä.

Ella (postaus täällä)

Kerrassaan upea vuoristokylä. Kauneimpia maisemia mitä oon nähnyt. Tarkotuksena oli vaan relata täällä pari päivää. Herra viiksi vei meidät hänen tuttavansa kauniille guest houselle, jossa oltiin ainoat asiakkaat. Syötiin hyvin, peseydyttiin, nukuttiin ja käytiin ihanalla aamulenkillä. Varsinaista sielunhoitoa.

Yala Safari (postaus täällä)
Ellasta lähdettiin levänneinä kohti seuraavaa kohdetta, Yala Safaria. Aidattu jättimäinen safarialue, jossa on eläimiä aina norsuista leopardeihin. Sinne mennään jeepeillä ja katsellaan kun eläimet elelevät ns luonnon helmassa vapaasti. En ole ehkä niin fiiliksissä eläintarhoista tai tämmösistä, mutta tää oli kyllä ihan hauska kokemus kivalla porukalla. Etenkin auringonlaskun aika oli upea ja tosiaan hyviä tyyppejä jeeppi täynnä. Hauskaa oli!

Mirissa (postaus täällä ja täällä)
Safarilta jatkettiin meidän vanilla Mirissaan. Kyseinen pieni rantakohde on aivan Sri Lankan eteläosassa. Paikka on tunnettu kristallin kirkkaasta vedestä. Täällä oli enemmän lapsiperheitä ja turisteja. Pienempi paikka kuin Hikkaduwa, mutta ooh se ranta! Löydettiin huikee guest house, jonka omistaja osottautui tosi pikkusen liian huolehtivaksi. Tarkotus oli viettää täällä muutama yö, mutta toisin kävi. Julialta ryöstettiin laukku ja jouduttiin olemaan Mirissassa pitempään tutkinnan ajan. Ilmeisesti varastelua tapahtuu paljon, ja siksi guest housen omistajakin oli meistä jo alusta asti huolissaan. Varasta ei löytynyt, paska juttu. Sinne meni kuvat ja puhelin. Koko kaupunki osallistui suunnilleen etsintöihin ja varasta yritettiin saada kiinni, myös koirat ja kissat 😀

Mirissassa on loistavat puitteet vähän paremmalla surffaajalle. Meikäläinen ei uskaltanut lähteä, sen verran kaukana oli rannasta. Käytiin bussilla helpommalla rannalla Weligamassa surffaamassa varmaan joka päivä jonkun aikaa. Mirissassa oli paljon rantakuppiloita ja ravintoloita yleensäkkin, ruoka oli poikkeuksellisen hyvää!

Lopulta palasimme Hikkaduwalle viettämään mun viimisiä päiviä, tytöt jäisivät vielä muutamaksi päiväksi. Surffattiin, relailtiin, syötiin hyvin ja käytiin bileissä! Kotimatka oli yksin pitkä. Ensin bussilla 4-5h pääkaupunkiin, sieltä uusi bussi lentokentälle ja pitkät lennot taas Malediivien ja Istambulin kautta kotiin. Lisäksi vieressä istui 10h lennolla yks israelilainen jäbä, jonka kanssa eka juteltiin ja ei mitään. Sitten havahduin unesta siihen kun sen käsi on mun viltin alla sisäreidelläni. Hyi yök! En nukkunut sekuntiakaan enää. Oli tosi kiva päästä kotiin!
Ruoka
Koska meidän mukana oli pitempään reissaajia, syötiin joka päivä aika halvoissa paikoissa n. 1-2e ruokia. Joka aamu syötiin kuitenkin eurooppalainen aamupala, joka oli kahveineen ja mangomehuineen ihan paras tapa alottaa päivä. Ruoka on todella halpaa täällä. Pienemmissä kylissä ei ole muuta kun rice and curryä. Ekan viikon se oli jees, mutta sitten alko todella tökkimään. Jossain paikoissa syödään sitä joka ruoalla, myös aamupalaksi! Muita sri lankalaisia perinneruokia ovat rotty ja kotty. Toinen on lettu, jonka välissä on esim kasviksia, toinen taa lettutaikinasta valmistettu wokki (taas unohdin kumminpäin nää meni :D).

Hedelmät ovat törkeen hyviä. Mangomehu/-lassi ja passion fruit mojito ovat suosikkini!

Budjetti ja hintataso
Lennot maksoivat viisumeineen 750e 1.1-20.1 (18h Istambulin ja Malediivien kautta) Mokasin, sillä ostin viisumin jo valmiiksi Suomessa. Taisi maksaa 50e. Sri Lankan lentokentällä saa vaivattomasti viisumin tyyliin 20 dollarilla. Eli ehdottomasti paikanpäällä vasta.
Mukana oli pitempää reissaajia, eli vedettiin aika budjettireissua. 1e on pyöreesti n. 200 rupiaa (181) eli helppo kääntää. Rahaa kului n. 3vkssa kokonaisuudessaan 350e. Tehtiin oikeesti aika paljon kaikkea ja etenkin viimisellä viikolla eleltiin aika “herroiksi”. Tietysti toi kolmen päivän vuoristoreissu vaneineen ja kuskeineen maksoi jonkun verran, mutta meitä oli viisi maksajaa. Eli jos haluaisi tossa voisi vielä säästää menemällä julkisilla. Eli halpa maa. Yhteensä rahaa meni kaikenkaikkiaan 1100e. Ton summan saa jo upotettua hotelleineen ja lentoineen viikonloppureissuun Euroopassa!!
Tässä vähän suuntaa antavaa hintatietoa: Surffilaudan vuokraus 1,5e/1h, rice and curry-annos n. 1e, yöpyminen 2-3 hengen melko vaatimattomissa huoneissa n.3-5e yö, eurooppalainen aamupala n. 2,5e, skootterivuokraus 4e, bussimatka 4-5h 3e, kertalippu lähikaupunkeihin 20senttiä, kookos 1e, hedelmälautanen 3e.
Surffi (postauksia täällä, täällä ja täällä)

Hyvät mahdollisuudet surffaukseen niin alottelijalle kun kokeneemmallekin. Lautavuokra on halpa ja opetustakin saa edullisesti. Weligamassa on mun mielestä paras ranta aloittelijalle!

Majoitus
Ei varattu mitään kämppiä etukäteen, vaan käytiin kyselemässä. Varaaminen oli yleensä kalliimpaa. Elettiin guest houseissa melko vaatimattomasti. Mulle tää ei ollu ongelma. Totun kaikkeen, oli kyseessä sitten viiden tähden hotelli tai dormi. Meitä oli yleensä yhdessä huoneessa kolme kaverusta, eli nukuttiin joko isolla sängyllä tai saatiin lisävuode. Tuuletin ja suihku oli pakolliset, samoin hyttysverkko!
Miinukset
Hyttyset! Shit! Joku sanoi tokalla viikolla, että käy ostamassa sitruunaöljyä, se auttaa. Auttoi muuten törkeen hyvin! Suihkuttelin sitä koko loppuloman ja haisin aivan sitruunalta, mutta säästyin puremilta.
En pitänyt kauheasti ruoasta, tai oikeastaan kyllästyin siihen vaan. Me tosin syötiin ehkä vähän edullisemmin, kämäsissä paikoissa. Hyviä ruokapaikkoja tosin löytyi muutama. Ongelma oli lähinnä se, että liikuttiin niin paljon, ettei niihin voinut palata.
Taskuvarkaat. Näistä varoteltiin jokapuolella. Sama ongelma taitaa olla varmaan joka maassa, paitsi Japanissa!
Vaikka wi-fi ilmoitettiin monessa paikassa, ei se kuitenkaan toiminut. Tietyissä paikoissa toimi, mutta muuten oikeastaan vaan yöllä, jolloin linjat ei ollu tukossa. Ei nyt mikään miinus, lomalla ei oo tarkotuskaan roikkua netissä. Mutta tää häiritsi vähän yhteydenpitoa Suomeen ja postauksen kirjottaminen vei n 13x enemmän aikaa kuin kotona.
Plussat
Kaunis luonto, kauniit rannat, surffi, halpa maa ja äärettömän mukavat ihmiset. Tammikuun alussa n. 30c, pääosin aurinkoista. Monipuolisuutensa perusteella yksi mun historian ehdottomasti parhaimmista matkakohteista, ellei paras. Loistava lomakohde varsinkin aktiiviselle matkustajalle 🙂
 
Mikäli heräsi vielä kysymyksiä, pistäkää ihmeessä kommenttiboksiin! 🙂 Toivottavasti tästä oli hyötyä teille, jotka ootte kyselleet!
 
T.Sara