Miksi ne perus tiskirätit on niin räikeitä?

Miksi aivastuttaa monta kertaa putkeen?

Miksen voi lopettaa Huuhkajien kannatusbiisin kuuntelua?

Miksei ikkunat puhdistu rankkasateella?

Miksi suihkuun on vaikea mennä, mutta sieltä on myös vaikea lähteä?

Miksi suomen kielessä on olemassa niin paljon samoja, mutta eri asioita tarkoittavia sanoja? Ja miksi niitä ei ikinä tule ajatelleeksi? (Esim. lasku=paperilasku ja mäenlasku)

Miksi meikkipussit on liian pieniä? Aina ihan hullua survomista ja tetristä, että pussin saa kiinni.

Miksi Dressmannin mainokset on aina hidastettuja ja kiusallisia?

Miksi oon luullut, että vispipuuron tekeminen olisi jotenkin tosi työlästä, vaikka todellisuudessa siihen meni 10 min?

Miksen ikinä jaksa laittaa juustoa ja voita jääkaappiin heti kun voileipä on kasattu, vaan ne seisoo keittiön pöydällä aina sen 2h?

Miksi kinderit on vuonna 2021 edelleen ainoita hyvänmakuisia pääsiäismunasuklaita?

Miksei Beyoncella ole ikinä kuvatekstejä?

Miksi tajusin vasta kotona, että turistin kysyessä minulta Stockan edessä tietä “Feizer cafe“:lle hän tietenkin tarkoitti Fazerin kahvilaa?

Miksi ruokakaupassa valitsee aina niitä samoja merkkejä?

Miksi meidän kämpän pöydillä seisoo aina vähintään 4 tyhjää vesilasia?

Miksen ikinä muista käydä vaihtamassa sodastreamiin täyttä hiilihappopulloa?

 

 

Miksi laukkujen pohjalle ilmestyy aina hiekkaa, roskia ja epämääräistä roinaa?

Miksi niin monessa uskonnollisessa liikkeessä on  maailmanlopun päivämäärä/vuosi etukäteen päätettynä? (Ja miten perustellaan sitten kun se ei tapahdukaan?)

Miksi pienenä oli parasta haistella äidin tyynyä?

Miksi motarilla ajettaessa alan välillä räpytellä silmiäni valotolppien väleissä ja kehitän siitä itselleni “pelin”?

Miksi ollaan keksitty vastapäisessä talossa asuville tyypeille lempinimet?

Miksi mä oon ollut Selviytyjissä mukana just sen ainoan kerran kun ne on järjestetty kylmässä pohjolassa? 😀

Miksi suojatietä ylittäessä on aina pakko osua valkoisille?

Miksen ikinä muista minä vuonna joku tapahtui, etenkään viimeisen 10 vuoden ajalta? (Kaikki on aina “muutama vuosi sitten”.)

Miksi aina tulee tehtyä niitä samoja arkiruokia?

Miksi piilotan välillä pölypalloja viherkasvien ruukkuihin?

Miksi E on aina E niin kuin Eemeli? Ja H on H niin kuin Heikki?

Miksi puhelimen muisti on kokoajan täynnä?

Miksi uuden kodin etsiminen on näin hermoja raastavaa?

Miksi Disney plus -tilaus pitikin mennä peruuttamaan?! Kauheesti tekis mieli katsoa just nyt disneyleffoja!

Miksi Donald Trump fanittaa oranssia itseruskettavaa?

Miksei bluetooth-kuulokkeita muista ikinä ladata?

Miksi kaikissa luontodokumenteissa on aina matala miesääni?

 

  

kuvat: Johanna Rontu

 

xx Sara

Tags:

 

Tänään on iso päivä. Content Corner – Creative Agency on vihdoin livenä!

Vaikuttajamarkkinointiin erikoistunut luova toimisto on ollut mun pitkäaikainen unelma. Taisin aikoinaan heittää sen jossain haastatteluissa ilmoille kun kysyttiin urahaaveista. Taas kannatti avata suu. Ajatus alkoi kypsymään. Tiesin, että olisin törkeän hyvä tällaisen yhtiön pyörittämisessä. Siinä yhdistyisi niin moni asia mun vahvuusalueelta.

Lyöttäydyttiin kolme vuotta sitten kollegoiden kesken samoihin työtiloihin kun yksin puurtaminen alkoi turhauttamaan. Kaikki kaipasivat yhteisöllisyyttä ja työkavereita. Kaksi vuotta sitten syntyi nimi meidän toimistolle (siitä kiitos Hanna Väyrynen!!), koska pitihän työskentelytilalla oma nimi olla. Lähinnä syystä, että posti löytäisi helpommin perille kun ikkunassa luki nimi.

Sitten syntyi idea ihan oikeasta yrityksestä. Mitä jos yhdistettäisiin osaamisemme ja lyötäisiin luovat päämme yhteen sen sijaan, että keskitytään jokainen omiin juttuihin. Tästä porukasta löytyy osaamista. Meillä on vaikuttajamarkkinoinnin ammattilaisia, sisällöntuottajia, valokuvaajia, tv-tuotannon guru, toimittajia, tapahtumatuottajia ja pr-ammattilaisia. Palaset alkoivat loksahtelemaan paikoilleen. Syntyi vaikuttajamarkkinointiin erikoistunut luova toimisto ja mediayhtiö.

 

 

Content Cornerin toimintamalli kehitettiin vastaamaan asiakkaiden tarpeeseen saada mediatoimistolta entistäkin kokonaisvaltaisempia markkinoinnin ratkaisuja. Tarkoitus on työskennellä pääosin suoraan vaikuttajalta asiakkaalle ilman välikäsiä. Palveluihin kuuluu perinteisen vaikuttajamarkkinoinnin lisäksi kaikkea aina somestrategian suunnittelusta pr-tapahtumiin. Meidän täyden palvelun vaikuttajamarkkinointitoimisto panostaa erityisesti kampanjasuunnitteluun, jossa hyödynnetään tiimin luovuutta ja rautaista ammattitaitoa. Me tunnetaan alan trendit ja tiedetään mikä toimii ja mikä ei.

Content Cornerin taustalla on myös halu tukea naisyrittäjiä. Tutkimusten mukaan naiset perustavat vähemmän startupeja, ja meidän tavoitteena onkin rohkaista, tukea ja työllistää erityisesti nuoria naisia, joita on palkattu hoitamaan yrityksen kirjanpitoa, tilintarkastusta ja lakiasioita.

Näiden 13 mimmin kanssa on painettu hommia viime kuukausina ja musta tuntuu, että oon niin oikealla polulla kun voin vaan olla. Tuntuu kuin mulla olisi uusi työ, ja tavallaan mulla onkin. On ollut ihan mieletöntä istua palavereissa edustamassa tätä porukkaa. Jaettu ilo on paras iloa eikä hymy ole hyytynyt edes pandemian puristuksessa. Tänään Content Corner – Creative Agency on virallisesti livenä! Kippis sille ja näille upeille naisille!

Mikäli kiinnostuit, ota yhteyttä: team@contentcorner.fi

 

 

Mä en tiedä oonko koskaan esitellyt meidän ihanaa toimistoa. Content Corner sijaitsee Punavuoressa, Uudenmaankadulla. Toimistomme on kahdessa kerroksessa, mikä on ihan luksusta! Tila on niin kotoisa et tää tuntuu pikemminkin toiselta kodilta kuin toimistolta. Mun omat suosikit täällä on villasukkaparkki ja välipalabaari, molempia tulee käytettyä joka visiitillä. Muutettiin ja remppailtiin täällä loppuvuodesta, vielä uupuu viimeiset viilaukset, sit on valmista. En malta odottaa et päästään kokoontumaan tänne joku päivä koko porukalla. Enkä malta odottaa et saadaan kutsua tänne myös asiakkaita ja yhteistyökumppaneita. Noh, näiden aika tulee vielä 🙂

Tässäpä kuvia ja tunnelmia meiltä!

 

kuvat: Mona, Jessica, Johanna ja minä

 

 

xx Sara

 

Päätin, että pukeudun tällä viikolla joka päivä kivoihin vaatteisiin. Harmittaa kun on niin paljon ihania vaatteita, joita ei ole pitkään aikaan päässyt käyttämään. Tai voisihan sitä käyttää, mut silti sitä aina aamuisin pukee hupparin ja ne poikaystävän vanhat kulahtaneet verkkarit. Tälle viikolle ei kiitos niitä. Mielummin jotain keväistä ja värikästä!

Tää asu on perjantailta. Puin sen päälleni ja lähdin päiväksi tyhjälle toimistolle. Työpäivä tuntui ihanan spesiaalilta parin viikon etätoimiston jälkeen. Hain lounaan tutusta lounaspaikasta ja keitin iltapäiväkahvit itselleni. Jessus miten virkistävää.

Eilen oli kevään eka, päätettiin se yksissä tuumin. Haettiin taas Kanniston leipomosta kahvia ja haahuiltiin ympäri kaupungin katuja useampi tunti. Penkeillä istui auringosta nauttivia ihmisiä ja hymy oli monilla herkässä. Vastaan tuli tuttuja, joiden kanssa jäätiin turvaetäisyydelle rupattelemaan. Aurinko lämmitti ihan oikeasti.

Valoa on niin paljon, että se herättää meidät nykyään jo varhain aamulla. Juuso kävi tänään Stockalla ja osti meille molemmille silmälaput, sellaiset kunnon hyvät. En ole koskaan oikein osannut nukkua silmälapuilla mut katsotaan, ehkä näillä osaan. Mä en jaksanut lähteä mukaan, vaan jäin kotiin katsomaan uudestaan eilistä Selviytyjien Ruutu+ jaksoa. Tai oikeastaan sen parhaita paloja, ja niitähän riitti.

Me pakataan nyt kuminauhat mukaan ja lähdetään tekemään treeni lähipuistoon. Ihan vaan perus kehonpainojuttuja, ehkä vähän venyttelyä. Parasta kun voi alkaa taas treenata ulkona. Siinä on jotain tosi erityistä.

Kivaa sunnuntaita kaikille!

 

kuvat: Johanna Rontu 

 

 

xx Sara

Tags: