Ilmastoahdistus – mitä voin tehdä?! 07 February, Feb 2019 - 14:53
Toivepostaus on täällä! Eräs lukijani kysyi minulta seuraavaa: millaisia asioita jokainen voi tehdä arjessaan ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi? Entä millaisia ekotekoja sinä teet arjessasi? Vinkkejä!
Heti alkuun: olen vahvasti sitä mieltä, että ilmastokeskustelun pitää siirtyä rakennetasolle. Tarvitaan yhteiset pelisäännöt ja selkeä lainsäädäntö taustalle. Enää ei vaan voida pitää päästöjen vähennystä yksilöiden harteilla. Vertaan nykyistä tilannetta monesti verojen maksuun. Paljonko veroja maksettaisiin, jos koko verotusjärjestelmä perustuisi vapaaehtoisuuteen?
Se, että jokainen tekee arjessaan asioita ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi ja osoittaa olevansa halukas toimimaan yhteisen planeettamme vuoksi on erittäin tärkeää. Koen, että pienet ekoteot inspiroivat isompiin. Ekoteoilla on myös tapana tarttua ihmiseltä toiselle.
Rakastan haasteita, joten minulla on tapana valita joka kuun alussa itselleni uusi ekohaaste. Niitä on ollut monenlaisia: muovipusseista irtautuminen, työmatkalentämisen vähentäminen, kierrättäminen, ympäristöjärjestössä vaikuttaminen, ruokahävikin nollaaminen. Kokeilen ja totuttelen uuteen rutiiniini aina kuukauden ajan, jonka jälkeen se (toivottavasti) jää minulle pysyvästi.
Vuoden aikana olen saanut aika monta arkimuutosta aikaiseksi. Haasteiden toteutumisesta voit lukea lisää mm täältä.
ILMASTOAHDISTUS – MITÄ VOIN TEHDÄ?
Vaihda ekosähköön
Suomen ilmastopäästöistä 2/3 tulee energiantuotannosta. Näppärä tapa osallistua energiatuotannon päästöjen vähennykseen on vaihtaa vihreään sähköön. Keskimäärin vihreä sähkö maksaa kerrostaloasunnossa alle euron kuukaudessa tavallista sähköä enemmän.
Laske lämpötilaa
Suomessa noin viidennes energiasta kuluu lämmitykseen. Laskemalla huonelämpötilaa yhdellä asteella vähennät lämmityksen energiankulutusta 5 %. Terveellisenä huonelämpötilana pidetään 20-22°C:ta. On tutkitusti todistettu, että viileässä lämpötilassa nukahtaminen on helpompaa ja uni parempaa. Nukkuminen matalammassa lämpötilassa (n 19c) lisää tutkimusten mukaan myös aineenvaihdunnalle hyödyllistä ruskean rasvan määrää!
Osta tarpeeseen
Julia Thurénilta oppimani vinkki on parasta laatuaan: älä osta mitään turhaa paskaa. Jos tarvitset uuden talvitakin, kattilan, treenihousut tai lakanat – osta. Mutta älä osta, jos et tarvitse. Uutta kesähametta ostaessasi yritä keksiä mahdollisimman monta asua, johon saat sen yhdistettyä. Jos et keksi paria enempää, älä osta. Keskity ostoksilla materiaaleihin ja laatuun. Osta mielummin hyvää kamaa harvemmin kuin halpaa ja huonoa useammin. Suosi kierrätettyjä vaatteita ja tavaroita!
Osta tarpeeseen sopii hyvin myös ruokaostoksille. Jääkaapin ei todellakaan tarvitse olla pullollaan. Ota tavaksi pitää vaikkapa kerran viikossa tai kahdessa “loihditaan illallinen jääkaapin jämistä” -päivä. Jämäpastat ja -wokit ovat yllättävän hyviä eivätkä vaadi edes kummoisia raaka-aineita.
Lainaa
Jakamistalous on maailman siistein juttu ja se on mahdollistanut viime vuosina lukuisan määrän astetta vihreämpiä palveluita. Asioita ei tarvitse omistaa, riittää kun niitä lainaa. Tarvitsetko välttämättä omaa telttaa, työkaluja, naamiaisasua tai kanoottia? Me toteutetaan jakamistaloutta ihan ystäväporukankin kesken. Käytössämme on excel, johon jokainen on nimensä perään listannut mitä “erikoisempia tavaroita” omistaa. Näitä osaa sitten kysellä lainaan oikeilta tyypeiltä.
Tätä voi myös harrastaa pienemmässäkin mittakaavassa: tällä viikolla lainattiin Elisan kanssa toisiltamme neuleita. Kiikutin naapurista muutaman pirteän värisen neuleen kotiin ja toin omasta vaatekaapistani pari tilalle. Kivaa piristystä ilman, että tarvitsee ostaa uutta!
Vähennä lihan syöntiä tai ryhdy kasvissyöjäksi/vegaaniksi
Ruoka aiheuttaa noin viidesosan ilmastonmuutosta kiihdyttävistä päästöistä – yhtä paljon kuin liikenne. Kun 3 vuotta sitten ryhdyin kasvissyöjäksi, kamppailin alkuun enemmän tai vähemmän. Kyse ei ole siitä ettenkö pitäisi lihan mausta, motiivini ruokavalion vaihdokselle oli puhtaasti ekologisuus (kun skrollailee blogiani taaksepäin, voi neljän vuoden takaa löytää kysymyspostauksen, jossa ilmoitan lempiruoakseni pippuripihvin).
Pian huomasin, että kyse oli aika pitkälti tottumuksista, ei niinkään mausta. Sitä vaan ruokakaupassa aina ajautui hevi-osaston jälkeen kanafileiden ja jauhelihan luokse. Jos poikaystävän muutaman päivän vanhat liharuoat uhkaavat mennä roskikseen, voin edelleen kyllä aivan hyvin syödä niitä. Ruoan joutuminen roskikseen on mielestäni isompi paha kuin siitä kieltäytyminen.
Kierrätä
Jälleen yksi helppo tapa toimia ilmaston hyväksi. Etenkin taloyhtiöissä, jossa erilaisia kierrätysmenetelmiä on runsaasti tarjolla (ja mikäli ei ole, näiden perään kannattaa kysellä taloyhtiöltä!). Voisin kuvitella, että kierrättämättä jättämisestä tulee jossain vaiheessa sakoilla rangaistavaa, kuten jo monessa maassa. Tee palvelus itsellesi ja aloita jo nyt! <3
Jätteiden lisäksi anna pidempi elämä vaatteillesi ja huonekaluillesi myymällä niitä kirppiksillä! Liity lähialueesi kierrätyskanavalle FB:ssä!
Julkinen liikenne & pyöräily
Julkisen liikenteen suosiminen on pelkästään järkevää. Etenkin pk-seudulla julkisilla liikkuminen on tehty maailman helpoimmaksi. Mikäli omistat auton, mieti pystyisitkö korvaamaan sen julkisella liikenteellä, edes osittain? Mikäli autolla töihin ajaminen on ainoa vaihtoehtosi, mieti pystyisitkö pitämään esimerkiksi välillä etäpäiviä? Itse pärjään mainiosti ilman autoa, mutta jos ihan välttämättä sitä tarvitsen (esim tavaroiden roudaukseen) käytän yleensä taksia tai drive now -autoja. Suosikkini kaikista on pyörä. Sellainen jossa on iso kori, johon mahtuu hyvin kauppakassit tai läppäri+kamera! Pyöräilystä kiittää niin maapallo kuin oma kehokin. Lumen sulamista odotellessa!
Veden käyttö kotitalouksissa
Oletko koskaan laskenut kuinka kauan suihkussa käyntiin menee aikaa? Helmikuun ekohaasteenani (varmaan uudesta sykemittaristani inspiroituneena, hah) on lyhentää suihkuaikojani. Tavoitteenani on selvitä suihkusta alle minuutissa. Mikäli pesen hiukset, aikaa on tavallisesti mennyt 2-3 minuuttia. Pelkästä vartalosuihkusta selviän tavallisestikin suunnilleen minuutissa. Mielenkiintoinen haaste, suosittelen!
Muita vinkkejä? Pyri pesemään aina vaan täysiä koneellisia astioita ja pyykkiä. Mieti tarviiko vaatetta oikeasti pestä, vai riittäisikö esim tuuletus? Esimerkiksi laadukkaat urheiluvaatteet kestävät hyvin useammankin treenin ilman pesua!
Vältä muovia
Luovuin viime vuonna muovipusseista – nollatoleranssi. Kannan mukanani yleensä kangaskassia ja skippaan hevi-osastolla vihannesten ja hedelmien pussittamisen (miksi tomaatit tai omenat edes pitäisi olla muovipussissa? Ne pärjäävät kärryissä tai korissa kyllä ilman pussiakin). On ollut hienoa huomata, kuinka ulkomailla moni kylä/kauppaketju on luopunut muovipusseista. Kaupoista saa ainoastaan kestokasseja tai vaihtoehtoisesti pakkauspahveja, joihin voi kerätä ostoksensa. Maaliskuun ekohaasteeksi kaavailin kaikkien lounaiden ja take away -kahvien pyytämistä omiin astioihini/kestokuppeihin. Psst. Sugar kirjoitti aiheesta inspiroivan postauksen blogiinsa!
Vähennä lentoja & maksa kompensaatiomaksuja
Mieti jokaisen lennon kohdalla onko se todella tarpeellinen. Vaikka joku muu sen maksaisikin. Pystytkö hoitamaan työtapaamisen lentämisen sijasta skypellä? Tai esimerkiksi yhdistämään samoille lennoille vaikkapa työ- ja lomareissun? Keskustele aiheesta rohkeasti työpaikallasi!
Mitä jos lähtisit kesälomareissulla junamatkalle Eurooppaan (sunnuntaina Oodissa yleisöluento: Junamatkailu Euroopassa), laivalla Ahvenanmaalle pyöräilemään tai kiertäisit vaikkapa Suomen kiinnostavia kohteita?
Lentojen kompensointipalveluita on tarjolla useampia ja jatkuvasti tulee lisää. Alkuvuodesta myös Finnair julkaisi sivuillaan Push For Change -palvelun, jonka kautta omista lennoista on mahdollista hyvittää hiilidioksidipäästöjä tai vaihtoehtoisesti tukea käytetystä keitinrasvasta valmistettua kalliimpaa biopolttoainetta.
Vuonna 2018 tiputin lentämistä huimasti. Tänä vuonna on tarkoituksena tehdä vielä enemmän töitä sen eteen. Kesälomareissulle lähdetään karavaanilla Norjaan!
TÄRKEIN: Vaikuta, keskustele ja äänestä
Jotta saadaan mahdollisimman suuria muutoksia aikaiseksi, tarvitaan laajempia toimia kuin kotona tehtävä jätteiden lajittelu tai lomalennon peruuttaminen. Äänestä kevään eduskuntavaaleissa puoluetta/ehdokasta, joka on valmis radikaaleihin päätöksiin ilmaston lämpenemisen ehkäisemiseksi (esim. Vihreät tai Vasemmistoliitto). Saa myös lähipiirisi äänestämään näin.
Liity kampanjaan tai porukkaan, joilla on selkeä idea, keino ja ratkaisu. Allekirjoita esimerkiksi vetoomus ja osallistu ilmastoveivi2019 -kampanjaan, jonka tähtäimenä on, että kansan tuella Suomi käyttää hyväksi EU-puheenjohtajakautensa (07/12 2019) mahdollisuudet ja ajaa tiukasti ilmaston lämpenemisen rajaamista 1,5 asteeseen.
Ryhdy kuukausilahjoittajaksi tai vapaaehtoiseksi esimerkiksi Greenpeacelle tai WWF:lle.
Iso merkitys on sillä, että ilmastonmuutoksesta ja päästövähennyksistä keskustellaan aktiivisesti. Muidenkin kuin poliitikkojen, järjestöjen tai julkisuuden henkilöiden aloittamana. Nosta aihe esiin ystäväpiirissäsi, somekanavissasi ja perheen kesken. Ole inspiraationa muille. Rohkaise ja innosta. Älä toru tai arvostele, pyri kannustamaan.
kuvat: Elisa Lepistö
Haastattelin meidän podcastin ilmastojaksoa varten ilmastoveivi2019 -kampanjan perustajaa, 25-vuotiasta oikeustieteitä ja maailmanpolitiikan tutkimusta opiskelevaa Laura Kolehmaista.
Tiedustelin mm. miten ilmastokeskusteluun saatasiin positiivisempi ja kannustavampi ilmapiiri syyttelyn ja ahdistuneisuuden sijaan?
“Positiivinen ja kannustava ilmapiiri tulee yhdessä tekemisestä ja siitä, että keskitytään ratkaisuihin syyttelemisen tai vastuunpakoilun sijaan. Ensisijaisesti kuitenkin toi yhdessä tekeminen: se että olet osa positiivista, muutosta tekevää liikettä on ihmelääkettä ilmastoahdistusta vastaan, ja siitä tulee myös tosi voimakas olo. Mua ei esimerkiksi ole oikein ahdistanut sen jälkeen kun alotin Ilmastoveivin marraskuussa 2018. Tässä kerätään joukkoja, tukea, näytetään, että myös nuoret perustyypit saavat suunsa auki kun on tarvis, ja että meillä on tahtoa tarttua ja ratkaista tää ilmastonmuutos eikä vaan odottaa tumput suorina, mitä kaikkea ikävää on luvassa jos ei tehdä mitään.” – Laura Kolehmainen.
Lauran inspiroivasta haastiksestä jäi niin hyviä vinkkejä, että taidan koostaa näistä oman postauksenkin 🙂
xx Sara
Hanna
Posted at 17:01h, 07 FebruaryMoi! Kasvis-/vegaaniruokavalio ei ole niin musta-valkoinen juttu ilmastoasioissa ja hiilijalanjälkeä laskettaessa. Vähäpäästöisyys näissä ruokavalioissa saavutetaan parhaiten maissa, joissa voidaan lähiruokana tuottaa paikallisesti kasviksia ja hedelmiä ympärivuoden. Yleistä tietämystä varsinkin ruokapuolen hiilijalanjäljestä pitäisi lisätä, varsinkin täällä Suomen päässä, jossa on mahdollista syödä puhdasta ja vähäpäästöistä sekaruokaa. Täällä pohjolassa paremminkin kannattaa suosia paikallista ruokaa, myös luomua, ja varsinkin sesonkien tuotteita. LihaTUOTANNON demonisointia voitaisiin taas harrastaa vielä enemmän esimerkiksi Iso-Britaniassa, Saksassa ja Yhdysvalloissa. Yksin omaan Jenkit muodostaa lihatuotannon suhteen kolmas osan (saattoi olla enemmänkin) koko maailman lihatuotannon päästöistä. Ruokaa heitetään tonni kaupalla roskiin, eläimiä kohdellaan anteeksi antamattoman huonosti ja maaperää saastuteen lopputuotteiden jätteillä. Sairasta. Mutta täällä koti-Suomessa kannattaa siis muistaa ostaa ruoka mahdollisimman läheltä ja myös ruuan lähtöperä on todella helppo jäljittää. Näillä valinnoilla pystytään paljon paremmin vaikuttamaan hiilijalanjälkeen ja päästöihin kuin totaali ruokavalion muutoksilla esim sekaruokavaliosta vegaaniksi.
Sara
Posted at 19:55h, 10 FebruaryMielenkiintoisia pointteja ja ihan varmasti tekisi hyvää lisätä tietoisuutta hiilidioksidipäästöistä ruokapuolenkin osalta! Moniulotteisia juttujahan nämä ovat, mutta maalaisjärkeä käyttämällä pääsee aika pitkälle. Lähituotannon suosiminen on tosiaankin fiksua. Samoin satokausikalenterin seuraaminen!
Ode
Posted at 15:21h, 08 Februaryilmastotreeni.fi osuu mielestäni asian ytimeen. Ei uusia tapoja tehdä ja toimia opi välttämättä hetkessä, kaikkea pitää treenata. Ilmastotreenissä on treenivinkkejä syömiseen, liikkumiseen, kuluttamiseen ja energiatehokkuuteen. Itse tilasin heti pari treeniohjelmaa niille osa-alueille joissa olisi parantamisen varaa. Niin ja mulla siis ei ole mitään tekemistä ko. sivuston kanssa, on vaan niin huippu niin mainostan 🙂
Sara
Posted at 19:57h, 10 FebruaryMiten mä en ole ikinä törmännyt tähän nettisivuun. Aivan mieletön!! Ja allekirjoitan tuon, ettei uusia tapoja opi hetkessä. Pysyvämmiksi ne todennäköisimmin tulevat kun ottaa yhden tai pari kerralla haltuun 🙂
Ps. siis ilmastotreeneistä tuli mun suosikki!!!
Anna Koo
Posted at 17:33h, 08 FebruaryTärkein ilmaston puolesta tehty teko olisi lisääntymättä oleminen tai edes lapsien määrän rajoittaminen yhteen. Tämähän on aiheena vieläkin aika tabu ja koska lisääntymistarve on aika alkukantainen ja henkilökohtainen niin aiheesta on lähes mahdotonta edes keskustella.
Fakta on, että meitä on täällä kuitenkin liikaa ja se kuormittaa tätä palloa kaikista eniten. Luin juuri artikkelin, jossa todettiin, että vuoden aikana lapsesta aiheutuvalla hiilijalanjäljellä voisi lentää sen saman vuoden sisällä 7 kertaa Thaimaahan ja takaisin.
Lisääntyminen voitaisiin saada edes hieman kuriin esimerkiksi kouluttamalla ja palkkaamalla tyttöjä.
Sara
Posted at 19:59h, 10 FebruaryTää on kyllä valitettava totuus, jota on tullut itsekin kelailtua. Hurja tuo Thaimaa case!
Nimetön
Posted at 20:59h, 10 FebruaryTää on kyllä aika julma ajattelutapa :/ Oikeestihan meitä ei ole liikaa! Mehän mahduttais edelleenkin tyyliin jonkun vähän isomman järven jäälle. Miten mukamas näin pieni määrä ihmisiä ei tänne mahtuis?
Kyllä suurempi ongelma on ylikulutus ja ylikulutuksen normalisoituminen! Että sellainen hirveä ylikulutus nähdään nykyisin ihan normielämänä 🙁
Jännä, miksi ajatellaan, että tänne pallolle me ei muka mahduttaisi. Mahdutaan kyllä, kuhan vain tehdään jokaiselle tilaa! 🙂 Sopu sijaa antaa! Jokaisella on yhtäläiset oikeudet olla olemassa ja elää. Kaikki me ollaan joskus oltu vauvoja, lapsia.
Elämäähän me tässä suojellaan <3 Siksi minusta elämää ei voi verrata mihkään muihin ekotekoihin. Koska silloinhan hienoin ekoteko olisi tappaa itsensä. Ei! Vaan elämä on tässä se arvo, jota just suojellaan, ja muualta sitten tingitään! 🙂 Toki liikakansoitusta on hyvä ehkäistä sillä tavalla, että koitetaan poistaa köyhyyttä ja just koulutetaan tyttöjä! 🙂 Tässä hyvä juttu aiheesta: https://www.maailma.net/uutiset/ylikulutus-on-ylikansoitusta-suurempi-ongelma
Sara
Posted at 22:44h, 10 FebruaryUskoisin, että nää lukemat perustuu nimenomaan hyvinvointivaltioiden lukemiin, jossa myös kulutus korkeampaa.
Elämää me tässä tosiaan suojellaan 🙂
Tyttöjen kouluttaminen äärimmäisen tärkeää <3
Roosa
Posted at 20:22h, 08 FebruaryMoi! Paljon hyviä ja ennen kaikkea kaikkien ulottuvilla olevia arjen vinkkejä olit tähän postaukseen koonnut. Olen ehdottomasti samaa mieltä siitä, että pienilläkin teoilla on merkitys. 🙂
Kuten Hanna edellä kommentoi, asiat eivät esim. ruokavaliovalintojen osalta ole kuitenkaan aina yksinkertaisia, jos valintaperusteena on ilmasto tai hiilijalanjälki. Lähellä tuotettu liha voi todellakin olla varsin neutraali valinta verrattuna kaukana ja epäekologisesti kasvatettuun kasviproteiiniin. “Suosi aina suomalaista” on monessa tilanteessa hyvä ohjenuora ainakin ruokakaupassa, jos laatua ja tuotteen turvallisuuttakin miettii.
Olen samaa mieltä kanssasi siitä, että lähitulevaisuudessa on tarve sille, että päättäjät ottavat yksittäisten kuluttajien ja toimijoiden sijaan ohjia enemmän käsiinsä. Epäilen kuitenkin vahvasti, että maailmasta siten tulisi yksioikoisesti parempi paikka. Oletus nimittäin on se, että aina joku hyötyy ja toinen kärsii. En myöskään usko, että politiikassa kovinkaan moni on lopulta maailmaa pelastamassa ja yleistä hyvää luomassa, vaan kaiken takana vaikuttavat subjektiiviset intressit. Miten siis tehdään muutos kestävään maapalloon oikeudenmukaisella tavalla niin, että esim. ilmastoverot eivät tee huono-osaisten asemaa vielä huonommaksi? Tämä on asia, jota on syytä pohtia sekä Suomessa että globaalilla tasolla. Monella alueella on nimittäin vielä melkoinen hyvinvointikuilu Suomen elintasoon nähden –
mikä oikeus meillä on vaatia, että heidän on hidastettava kehitystään ja taattava kestävyys jo kehittyessään? Eivät länsimaatkaan niin ole tehneet. Olisi kiva kuulla, mitä ajattelet tästä.
Seurailen ehdottomasti jatkossakin postauksiasi aiheesta! Vaikka en ole kaikesta varauksettomasti samaa mieltä, arvostan sitä, että omalta osaltasi kannustat aktiiviseen keskusteluun ja osoitat, että jokaisen pitää miettiä asioita itse. Se on tosi hienoa ja välttämättömyys sille, että jatkossa voimme toimia paremmin. Perimmäisenä meillä on kai sama tavoite kaikilla, eli miellyttävä maapallo myös vuosien ja vuosien päästä – keinoista vaan ollaan usein eri mieltä. Keskustelu, kriittinen ajattelu ja tutkimus auttavat siihenkin. 🙂
Kivaa viikonloppua!
Sara
Posted at 20:05h, 10 FebruaryJättimäinen kiitos Roosa kannustavasta ja rehellisestä kommentista. Arvostan!
Hienoja pointteja. Suosi suomalaista -ajattelu on toimiva vinkki oikeastaan ihan kaikessa, se pitäisi pitää aina mielessä! Ja tuosta “muutos kestävämpään maapalloon oikeudenmukaisella tavalla” postausideasta, mä lupaan yrittää tarttua tähän ja jakaa ajatuksiani aiheesta kevään aikana! 🙂
Huippua alkavaa viikkoa!
Juuli
Posted at 13:41h, 13 February“Kuten Hanna edellä kommentoi, asiat eivät esim. ruokavaliovalintojen osalta ole kuitenkaan aina yksinkertaisia, jos valintaperusteena on ilmasto tai hiilijalanjälki. Lähellä tuotettu liha voi todellakin olla varsin neutraali valinta verrattuna kaukana ja epäekologisesti kasvatettuun kasviproteiiniin. “Suosi aina suomalaista” on monessa tilanteessa hyvä ohjenuora ainakin ruokakaupassa, jos laatua ja tuotteen turvallisuuttakin miettii.”
Hmm, mielestäni hieman outo ajattelutapa, koska suurin osa tuosta “kaukana ja epäekologisesti kasvatetusta kasviproteiinista” menee juurikin lihateollisuuden tarpeisiin.
https://wwf.fi/vahemman-lihaa-lautaselle/
Jaana B
Posted at 10:14h, 09 FebruaryHienosti koostettu tärkeää asiaa! 😊 Aika paljon yhdeksi lukemiseksi, ehkä palaat vielä joihinkin osiiin? Oma esimerkkisi on mahtavaa, kyllä yhden ihmisen panos on merkittävä asia. Ja tosiaan, muistetaan kannustaa, ei lannistaa!
Sara
Posted at 20:01h, 10 FebruaryIso kiitos Jaana! Mä pyrin pitämään ilmastoaiheet blogissa viikottain! Eli varmasti tullaan palaamaan näihin vielä, jee 🙂
Roosa
Posted at 11:00h, 09 FebruaryKatosikohan aiempi, eilen lähettämäni kommentti jonnekin… Uusi yritys!
Paljon hyviä ja ennen kaikkea kaikkien ulottuvilla olevia arjen vinkkejä olit tähän postaukseen koonnut. Olen ehdottomasti samaa mieltä siitä, että pienilläkin teoilla on merkitys. 🙂
Kuten Hanna edellä kommentoi, asiat eivät esim. ruokavaliovalintojen osalta ole kuitenkaan aina yksinkertaisia, jos valintaperusteena on ilmasto tai hiilijalanjälki. Lähellä tuotettu liha voi todellakin olla varsin neutraali valinta verrattuna kaukana ja epäekologisesti kasvatettuun kasviproteiiniin. “Suosi aina suomalaista” on monessa tilanteessa hyvä ohjenuora ainakin ruokakaupassa, jos laatua ja tuotteen turvallisuuttakin miettii.
Olen samaa mieltä kanssasi siitä, että lähitulevaisuudessa on tarve sille, että päättäjät ottavat yksittäisten kuluttajien ja toimijoiden sijaan ohjia enemmän käsiinsä. Epäilen kuitenkin vahvasti, että maailmasta siten tulisi yksioikoisesti parempi paikka. Oletus nimittäin on se, että aina joku hyötyy ja toinen kärsii. En myöskään usko, että politiikassa kovinkaan moni on lopulta maailmaa pelastamassa ja yleistä hyvää luomassa, vaan kaiken takana vaikuttavat subjektiiviset intressit. Miten siis tehdään muutos kestävään maapalloon oikeudenmukaisella tavalla niin, että esim. ilmastoverot eivät tee huono-osaisten asemaa vielä huonommaksi? Tämä on asia, jota on syytä pohtia sekä Suomessa että globaalilla tasolla. Monella alueella on nimittäin vielä melkoinen hyvinvointikuilu Suomen elintasoon nähden –
mikä oikeus meillä on vaatia, että heidän on hidastettava kehitystään ja taattava kestävyys jo kehittyessään? Eivät länsimaatkaan niin ole tehneet. Olisi kiva kuulla, mitä ajattelet tästä.
Seurailen ehdottomasti jatkossakin postauksiasi aiheesta! Vaikka en ole kaikesta varauksettomasti samaa mieltä, arvostan sitä, että omalta osaltasi kannustat aktiiviseen keskusteluun ja osoitat, että jokaisen pitää miettiä asioita itse. Se on tosi hienoa ja välttämättömyys sille, että jatkossa voimme toimia paremmin. Perimmäisenä meillä on kai sama tavoite kaikilla, eli miellyttävä maapallo myös vuosien ja vuosien päästä – keinoista vaan ollaan usein eri mieltä. Keskustelu, kriittinen ajattelu ja tutkimus auttavat siihenkin. 🙂
Kivaa viikonloppua!
Minä_Ite_Tällä_Kertaa
Posted at 10:08h, 11 FebruaryTällä alustalla näkyy olevan joskus viivettä ennen kuin kommentti ilmestyy näkyville. Ei kannata hättäillä.
Lii
Posted at 19:32h, 11 FebruaryErittäin hienoja vinkkejä paljon, varsinkin tuo vaikuta ja äänestä, ja varsinkin kun aiheita käsittelee positiivisesti ja kannustavasti. Kun asioista tekee ihmisille lähestyttäviä ne on paljon helpompi ottaa käyttöön! Hannalla on myös erittäin hyvä kanta ruokavalioon.
Jenna Karjalainen
Posted at 10:43h, 13 FebruaryTodella hyviä pointteja oli kirjoituksessasi!
Tuo Anna Koo:n kommentti lisääntymisen rajoittamisesta sai nykyisenä äiti-ihmisenä karvat pystyyn.
Minut esimerkiksi vanhemmaksi tulo seisautti ja sai ajatusmaailman avautumaan vielä suuremmin. Olin aikaisemminkin kierrättänyt ja ostanut tavaroita ja vaatteita käytettynä jne. Eli mielestäni oma ekologisuuteni oli kouluarvosanojen asteikolla hyvä.
Lapsen myötä olen panostanut asiaan paljon enemmän, koska nyt minulla on käsissäni konkreettisesti asia kenelle haluan paremman maailman jättää.
Lihan syöntiä olemme vähentäneet, matkustus jäänyt, panostus ekologisiin- ja luomutuotteisiin kasvanut ja oma kulutus huomattavasti vähentynyt, yms. Toki lapselle täytyy hankintoja tehdä, mutta ne pyrimme hankkimaan käytettynä ja mahdollisimman ympäristoystävällisinä vaihtoehtoina. Tietysti myös äitiyslomalaisen talous on edesauttanut rahan menon tarkastelua ja vaikuttanut päätöksien tekoon. Lapsen saanti on siis hyvällä tavalla vähentänyt itsekästä ajattelua.
ME olemme nyt se valveutunut sukupolvi kenellä on mahdollisuus tehdä ryhtiliike maapallon hyvinvoinnin hyväksi. Voimme siis kasvattaa lapset ajattelemaan maapallon hyvinvointia. Heillehän olemme maailman jättämässä, kun itse kuolemme pois.
Kaikilla on oikeus syntyä. Kukaan ei ole toista etuoikeutetumpi elämään.
Globaalisti katsottuna väestöä on maailmassa liikaa ja kuluttavalla elämäntyylillä rasittaa maapalloa. Suomessa meitä taas on liian vähän ja tulemme olemaan pulassa tätä menoa.
Balanssi olisi löydettävä ja elämää alettava ajattelemaan laajemmin.
Seuraava syntyvä voikin olla se nero, kuka tulee vielä pelastamaan tämän tilanteen 😉
mari
Posted at 16:30h, 13 FebruaryMoikka Sara! Mulle tuli tällainen postausidea / haaste aiheen tiimoilta. Voisitko tehdä postauksen kirppikseltä ostetusta trendikkäästä asukokonaisuudesta, tai vaikka inspiraatiosta kevätkodin sisustukseen? Itse olen huomannut, että monet muotiasiat kiertää uudelleen muotiin – ja kirppareilta löytää myös tosi ajankohtaisia tuotteita! Itse tykkään itsepalvelukirppareiden lisäksi Fidasta ja Pelastusarmeijasta sekä spr kontista. Haasteen vois toteuttaa vaikka yhteistyönä/hyväntekeväisyytenä jonkun ketjun kanssa ja saada näin näkyvyyttä kierrättämiselle. Suomessa on ihan v-a-l-ta-va-s-t-i vaatetta ja tavaraa kierrossa tarjolla…. Miksi ostaa aina uutta jos vanha voi ajaa saman asian? =) Kiitos inspiroivasta blogistasi!
Tiina
Posted at 22:59h, 14 FebruaryAivan järkyttävän hyvä idea tuo excel taulukko kavereiden kesken! Yhtä jään miettimään aina kun joku sanoo että ei käytä muovikasseja.. mihin laitatte roskat? Heitättekö ne suoraan sankoon ja kiikutatte ulos sangossa vai miten?